Date night ja viikonloppua kuvina

Pitkästä aikaa meillä oli mahdollisuus armaan puolisoni kanssa viettää ns. date night, kun saimme kaikki nasut hetkeksi hoitoon. Tai isoimmat olivat vallan yön yli, vauva vain sen aikaa että ehdittiin hyvään ravintolaan syömään. Se riittikin tällä kertaa, oli huippua olla hetki ihan kahdestaan ja istua syömässä herkullista ruokaa alkuruoasta jälkkäriin, kaikessa rauhassa. Ravintola Istanbul Oulussa tarjoilee todella laadukasta ja herkullista turkkilaista ruokaa, suosittelen kokeilemaan!

Ällöä

Isommat muksut olivat siis mummolassa yötä ja tänään aamupäivällä meillä oli vielä mainiosti aikaa lähteä kaupungille kävelylle pienimmäisen kanssa. Lasten kanssa matka käy liki aina Ainolan puiston leikkipaikalle, nytkin sinne meinattiin joutua kunnes tajuttiin että ei oikeastaan tarvitse. Kässehdittiin rauhassa pitkin poikin, juotiin jäälatet terassilla ja minä napsin kuvia, vauveli kälätti iloisena rattaissa.

 

Oulussa taidemuseossa on 31.8. saakka Age of the Dinosaur -näyttely, jossa on ihan aidon kokoisia ja liikkuvia dinoja, fossiileja ja muuta aiheeseen liittyvää. Meillä on tarkoitus ainakin vanhimpien lasten kanssa tuolla piipahtaa, liput ovat hintavat, 15 euroa, ja sitä summaa ei huvita maksaa kauhusta tärisevästä pikkutytöstä...

Liikuttu tänä viikonloppuna on myös: perjantaina tein salilla mave-selkä-hauis -treenin, sujui hyvin ja sain maveen viimein lisättyä painoa (nyt 60kg) kun tajusin, että vaihtamalla vasemman käden otteen toisin päin saan tangon paljon paremmin käpäliini. Olisihan tuota voinut koettaa aikaisemminkin...

Lauantaina oli taas tarkoitus mennä salille, mutta treffihuumassa piti hankkia uusi mekko ja paita eikä aikaa enää riittänyt salille saakka. Tein kotona kuntopiirin: lämmittelyä (hyppyä, nyrkkeilyä jnejne), Sumokyykkyjä, punnerruksia miesten tapaan (miksi miesten, kyllähän naistekin noin punnertaa, jopa minä saan 3x8....) + polvet maassa kun miesten ei enää sujunut, ojentajat, olat ja vatsat. Tänään on vuorossa sitten juoksulenkki. Sivulla kuvat treenilookista, etureisi sieltä melkin jo erottuukin ja treffimekosta. Tämän enempää asukuvia en tule laittamaan kun tyylitajua en omaa ja todella harvoin joudun miettimään muuta kuin treenivaatteita...

Kohti uutta viikkoa, uusia treeneja ja lähestyvää lomaa!

Väsyneitä ajatuksia

Nyt on aika taas kirjoittaa tällainen äh, miksi aina kaikki ja plääh -postaus. Taustalla voi olla oma lentsuilu, vauvan korvatulehdus joka valvottaa öisin, työkiireet ja matalalla oleva ärsytyskynnys muutamia ajattelumalleja kohtaan joihin olen törmäillyt viime aikoina. Joskus turhauttaa, puran sen tähän ja huomenna olen hilpeämpi.

Aloitetaan.

Miksi on niin, että painonhallinta on paha asia?
Kun aina törmää siihen että et sinä itseäsi ala rakastaa yhtään enemäpää hoikkana. Mutta jos se paino nimenomaan on se asia josta itsessään ei tykkää. Ja kun sen saa hallintaan, eikö saisi olla iloinen elämänhallinnan paranemisesta ja tyytyväinen itseensä, jopa johonkin niin pinnalliseen kuin, uskallanko sanoa, ulkonäköön? Juu, olisi kivaa jos ihmiset valmiiksi olisivat tyytyväisiä itseensä mutta jos eivät ole, eikö sitten pitäis vain tehdä jotain asialle? Mieluummin kuin kalastella sääliä? Jos ei yksin, hakea vaikka apua?

Miksi kaiken pitää olla niin hiton mustavalkoista?
Älä syö hiilaria, paha läski sinut perii. Liialla protskulla lihot ihan varmasti. Varo voita ja margariini, se vasta tappaakin salakavalasti. Lisäravinteita ei tartte kuin huippu-urheilijat. Makeutusaineet on helvetin seitsemänneltä kehältä.  Lihastreenillä ei ole mitään merkitystä, toiminnallista sen olla pitää. Kukaan täysipäinen ei treenaa kestävyyttä esim. maratonille. Lihakset siinä hommassa häviää tai ovat ainakin tiellä. Jos et juokse viikossa 60 km olet luuseri ja jos kyykkytangossa on vähemmän kuin 80 niin ei hyvin mene. Naisella nääs. Ja isot tissit on paremmat kuin pienet.

Miksi asioista pitää tehdä niin hiton vaikeita?
Laihtuminen on mahdotonta, en raaski ostaa oikeanlaista ruokaa. Syön kolme protskupuddingannosta päivässä mutta vihanneksiin ei ole varaa. Ei sitä perheellinen liikkumaan ehdi, kun on lapset, pyykit, koira, telkkari, facebookki, Pop-kirppis netissä jnejnejne. Aikaa ei ole. Eikä sitä liikkua kannata muutenkaan, ei se laihduta. Liian isoiksi kasvaa lihakset vaan, paino vaan nousee. Ei ole varaa harrastaa ja aina on niin paska sää. Rataskävelyt mitään liikuntaa ole, ei kannta edes yrittää.

Milloin maalaisjärjestä on tullut vaikeaa? 
Pitääkö kaiken olla jotenkin automatisoitua ja ulkoaohjattua, standardisoitua. Ettei kukaan tee ominaan väärin ja kaikilla on normin mukainen hyvä tai paha mieli? Ei varmaankaan.

Itse aion antaa piut paut musta-valkoajattelijoille, kulkea kuraista keskitietä ja käyttää maalaisjärkeä enkä edelleenkään tuhlaa aikaani Salkkareihin. Popin vaatteita vastaan mulla ei ole mitään, ovathan ne toki kalliita. Teen ihan varmasti mokia ja täydellinen en tule koskaan olemaan mutta totta hitossa koetan välttää noita yllä olevia typeryyksiä. Ja kyllä, tykkään itsestäni hiton paljon enemmän 30kg kevyempänä. Näytän paremmalta ja ennen kaikkea, pystyn enempään. Tykkään siitä, että pystyn asioihin. Siitä tulee hyvä mieli.

Ja voisko joku kertoa milloin sarkasmista on tullut merkki korkeammasta sivistyksestä? Olisipa kiva palata aikaan (onko sitä ollutkaan?) jolloin aito ystävällisyys ja huumori, vaikka kuinka härski, ovat olleet voimissaan. Ei ilkeily ole sivistystä.

Ai niin, eilen tein kyykkytreenin salilla. Ei ollut 80kg tangossa, oli 50kg. Takakyykkyä, sumokyykkyä, yhden jalan prässiä, pohjekone, reiden ojennus, siinäpä se olikin. Kintut täristen autolle. Kotimatka ISOON ÄÄNEEN Dusty Springfieldin Son of a Preachermania mukana laulaen.

Pyöräretki

Lyhyesti: tänään oli pyörälenkkipäivä. 42km joista puolet navakassa vastatuulessa ja puolet reippaasti myötätuulessa rullaillen. Lenkin pituus ei hc-pyöräilijälle ole kuin alkulämmittely, minulle se riitti ihan hyvin tänään. Iltapalaksi söin kaksi sämpylänpulikasta vuorattuna vokadolla ja savikalkkunaleikkeellä. Tuo toinen sämpylä on armaan aviomiehen, hän ei tykkää avokadosta.

Suunnitellun lenkin sijaan onnistuin ajamaan harhaan ja vajaa puoli tuntia meni miettiessä missä oikeastaan olen. Putkahdin tutuille kulmille arviolta 10km väärässä suunnassa. Oh well. Lenkki tuli tehdyksi kuitenkin.

Oulujoki

Tämä on kai jokin vanha sotilassairaala ja nykyisen Lasaretti-hotellin osa...

Teatteri

Suppailua voisi helteellä testata

Food!

Juhannuksen jälkeen

Sateinen ja hiton kylmä kesäsää jatkuu täällä meillä päin. Ei paljon houkuta ulos juoksemaan, kun katto ropisee ja tuuli vihmoo.  Juhannusta kuitenkin vietettiin mukavissa merkeissä, ihan kotosalla ja pari vierastakin saatiin huijatuksi mukaan. Hyvää ruokaa ja lenkkeilyä kuului meidän juhlintaan, lisäksi tehtiin hyvin asiantuntevin ottein saunavastoja. Vai ovatko ne vihtoja?

Herkkuja oli sekä terveellisiä että epäterveellisiä, mutta tässä kuvia vaan niistä terveellisistä... Epäterveelliset hulahti masuun sellaista vauhtia ettei kuvailla kerennyt! Flunssa alkaa helpottaa, lääkekuuri loppuu tänään. Lenkkeilyä ja salia olen varovaisesti jo aloitellut viime viikolla ja isompaa romahdusta ei tunnu tapahtuneen kunnon tai voimatason suhteen. Valitettavasti lapsista 3/4 ovat nyt poteneet kuumetta erimittaisia jaksoja ja sehän tarkoittaa levottomia öitä ja väsynyttä mammaa. Silmät ristissä koetan lukea Talvista tarinaa aina iltaisin vaan eihän siitä mitään meinaa tulla. Tullos jo, oi kesäloma!

Mutta yleisen valitusvirren jälkeen on hyvä todeta yksi asia: jalkapallon MM-kisoista huolimatta tai ehkä juuri siksi elämä on kivaa! Tapahtuu paljon hyviäkin asioita, olen kokenut onnistumisen elämyksiä työssä ja siviilissä. Lähipiirissä on paljon ihania ihmisiä ja aviomies on kasvattamassa Euroopan komeimpia kesäviiksiä! Kesän täytyy olla edessä koska täällä sitä ei vielä näy ja uudet bikinit odottavat kosketusta meriveteen. Nalkutusasenne syrjään nainen, keskity kaikkeen siihen hyvää mitä on!

Tautinen tarina jatkuu

No niin, nyt on antibiootteja popsittu pari päivää ja olo ei ole sanottavasti kohentunut, yskin ehkä vähän vähemmän. Ajattelin kuitenkin ihan hirveän kevyesti tänään jo käydä salilla.  Olen huomannut, että minulla nuutumukset sun muut ketutukset johtuvat usein juuri liikunnan puutteesta ja pienellä treenillä ne yleensä häviävät. Kokeillaan siis tätäkin reseptiä! Lisäksi, armas esioinen ykäili eilen, joten ennen sitä seuraavaa tautia olisi kiva piipahtaa salilla ettei se kokonaan unohtuisi.

Tässä lentsuillessa olen koettanut olla tarkkana ruoan suhteen. Taustalla pelko siitä että kun liikkumaan ei pääse, paino ampaisee heti pilviin. No eihän se tietenkään noin yksinkertaista ole, lihominenkaan, joskin ruoka siihen oleellisesti liittyy. Painonhallinnassa suurin merkitys on juuri sillä ruoalla, kuulema 80% ruoalla ja 20% liikunnalla.  En muista mistä tuon suhdeluvun luin, mutta järkeen se kyllä käy. Ei aikuinen liikkumalla laihdu, vaan syömällä. No joo, meni asian sivuun mutta pointtini oli tämä: paino on sairastellessa pitkästä aikaa lähtenyt hyvin laskuun, reilu kilo kahdessa viikossa. Nyt tilanne on se, että alkuperäinen tavoite on ylitetty viidellä kilolla ja oikeastaan en enää halua pois kuin sellaiset kolmisen kiloa. Koetetaan, josko ne lähtisivät tässä uusien elämäntapojen myötä issekseen.

Uudet bikinit tulivat eilen, ovat kyllä ihanat mutta itseäni ärsyttää tuo neljän raskauden venyttämä vatsanahka. Tai ärsyttää mutta vain vähän, eihän se nätti ole, mutta on sillä takanaan tärkeä tarina: sen alla, mahan suojissa on kasvattettu neljä ihanaa ihmisentainta. Ja samoin nuo roikkuvat maitotonkat, niillä on kuitenkin ruokittu pieniä ihmisiä ja siinä tarkoituksessaan ne ovat toimineet niin kuin pitää. Mitä pienistä esteettisistä haitoista!

Ulkona on kai 8 astetta lämmintä. Toissapäivänä maa oli valkoinen.
En sitten tiedä koska noita bikinejä tarvitsen.

Tautipäivitys

Kun taas yöllä olin keuhkoni yksiä pihalle, päätin aamulla että nyt mars lekurille. Poskiontelontulehdus sieltä ultrassa löytyi, viikon antibioottikuuri ja sillä pitäis toeta. Kuulema voi alkaa liikkua kun oireet hellittää. Jussina ei saisi juopotella. No enpä juopottelisi ilman lääkkeitäkään: imetän edelleen ja siinä menee hyvä treenipäivä häneksi jos alkaa viiniä naukkailla. Mieluummin otan ylimääräiset kilorit hyvänä ruokana ja jälkkäriherkkuina, minulle niistä on enemmän iloa. Yksi tykkää äidistä ja toinen tyttärestä, eikö sanonta niin kuulu?

Eipä mulla muuta. Niisk.

Retkeilyä ja röhkintää

Tällä viikolla ei ole paljon treenattu, tunnustus heti alkuun. Kesäflunssa jatkuu erittäin kiusallisena, eilen olin yskiä keuhkoni pihalle ja siitä päättelin että sunnuntainen juoksulenkki on syytä vaihtaa kävelyksi. Salille en myöskään ole päässyt. Olo on siis hieman samankaltainen kuin tuolla villisialla tuossa. Yhtä röhnätystä ja röhkimistä on elämä. Hyvänä päivänä jaksaa kyljelleen paisteeseen asettua ja antautua itikoiden pistettäväksi.

No sinne Ranuan eläinpuistoon kuitenkin suunnitelman mukaan päästiin! Sehän oli vallan mainio paikka ja voin kyllä suositella perheille vaikka viikonloppukohteeksikin: ihan eläintarhan vieressä on GuloGulo-lomakylä,  nimi tarkoittaa ahmaa, joka on ihkauusi ja mökit todella hyvätasoisia. Sinne vaan kaikki innokkaat, vaikkas hilla-aikaan!

Itse eläintarhan puolellakin on mukavasti tekemistä, tietenkin ne eläimet ja hauska reitti siellä tarhassa, mutta myös monipuoliset leikkialueet ja tietenkin sokerina pohjalla: Fazerin tehtaanmyymälä. Vieressä, ihan lähellä, Arlan meijerimyymälä. Herkkuja kaikkialla! Eläintarhan puolella toimivassa ravintolassa saa kuulema kelvollista ruokaa, mutta eväitäkin kannattaa harkita: pitkin puistoa on grillikatoksia joissa voi tehdä haluamiaan gourmet-herkkuja. Lapsia taas on helppo kärrätä joko tarjolla olevilla rattailla ja tuplarattailla. Isompi lauma - kuten meidän - kulkee perässä vedettävässä vaunussa, mutta ihan rapakuntoisen ei kannata tuohon hommaan ryhtyä: puistossa on paljon nousuja ja esim. 60 kiloa lapsia alkaa tuntua reisissä aika nopsaan.

Lauantaina puistossa oli esiintymässä myös Pikku Kakkosesta monille äideille, isille ja lapsille tuttu Simo Aalto ja Kirsti-vaimonsa avusti tyylikkäästi. Meidän nasujen nauruhermoja, kuten aikuistenkin ja ihan laajemmalla otannalla, temput kutittelivat varsin onnistuneesti. Taikashown jälkeen ajeltiin mikroautoilla, leikittiin satumetsässä ja sitten suunnattiin eläimiä katsomaan. Suosittelen päinvastaista järjestystä muille: Lapset olivat sitä mieltä että huuhkaja oli vähän laimea kaiken muun jälkeen ja jääkarhukin elähdytti suhteellisen kevyesti. Mutta aikuiset kyllä sitten jaksoivat innostua myös faunasta.

Lyhyesti: oli kivaa. Menkää muutkin!

Optimisti ostaa bikinit

Illalla lopettelin uuden vuorokauden puolella työhommia ja hetken mielijohteesta päätin tilata bikinit. Malli oli jo hyvin harkittu valmiiksi joten väristä enää oli kiinni. Stadiumin verkkokaupasta löytyivät juuri sopivat ja hintaa pöksyineen ei kertynyt kuin hieman yli 20 euroa. Kuvaa sitten myöhemmin....

Melkoisesta optimismista tuo kielii: ulkona on pilvistä, välillä sataa kuin sen kuuluisan sateenjumalattaren hanurista ja lämpöä nippanappa 15 pykälää. Ikävä kesälentsu tuntuu päivä päivältä vain pahenevan, eilinen pyörälenkki ei ehkä sittenkään ollut hyvä ajatus... Mutta oli kuitenkin mukava armaan aviopuolison kanssa reipastella kahdestaan reippaat 25k. Tiedän, ei kumoinen pyörälenkki, mutta tissiä odottava vauva ei iltasella kovin kauan pärjää ilman maitohuikkaa. 

Tänään ajattelin piipahtaa jaloittelemassa sen verran että vien yhden kirjeen postiin ja sitten unille. Jotkut potkupalloskabat ovat kai alkamassa, luultavasti niitä pitää katsoa. Junnupelit on niin paljon helpompia, ei tarvitse välittää paitsiosäännöstä! Huomenna olisi ihana tehdä jo kyykkytreeni, toivottavasti tauti alkaa talttua. Lauantaina Ranualle päiväksi eläinpuistoon ja katsotaan mihin muuhun aikaa vielä jää.

Puolitehoilla

Kesälentsu tässä on nyt kiusaksi asti häirinnyt treenejä. Maanantaina kävin tekemässä kyllä mave-päivän, mutta ei välttämättä olisi kannattanut, yön oli tosi tukkoinen ja tiistaipäivä meni kärvistellessä. Tänään aion kumminkin hypätä pyörän selkään kera armaan aviomiehen ja käydä kevyellä pyörälenkillä kun isovanhemmat vahtivat nasulaumaa. Aurinkokin paistaa, mikäs sen mukavampaa!

Maanantain mavepäivä näytti muuten tältä, ettei totuus unohtuisi:

• Crossilua, ei oikein kulkenut
• Mave suorin jaloin, 12/20kg, 3x50/12 ja pysyi hyvin tanko käsissä, Ihme!
• Sumokyykky kahvakuulalla, 32 kg, 3x12
• Reiden koukistaja, 3x10/45kg
• Kulmasoutulaite, 3x10/12,5
• Ylätalja, 3x10/40kg
• Hauis tangolla, 3x10/30kg
• Hauis vasaraotteella 6kg käsipainoilla vuoronnperään heilutellen siten että kumallekin puoelle tuli 3x12 toistoa

Ja sitten kotiin. 

Vauvapäivitys!

Meidän mussukka on oppinut kierimään ja pääsee siten tosi kätevästi liikkeelle. Ihan samoin liikuskeli toiseksi vanhinkin vaavina.  Lisäksi vauva juttelle: äppääppäääpäääpäpäpä ja mammammammammammaaa on ne vakio jutut. Kanye Westin biisi radiosta aiheutti sellaisen puhetulvan että ei ole ennen kuultu! En tiedä tykkäsikö vaiko kritisoi. Päättäväinen oli pajatus.

Viikonlopun lentsuilut

Jahans, taas viikko menee sellaista vauhtia että on sunnuntai-ilta ja pitäisi jo olla unilla. Aamulla on palaveri, johon osallistun videolla ja vaikka kaikki rypyt ja pussitukset eivät ehkä niin näykään, olisi kiva olla pirteä... Joten hyvin napakka katsaus viikonloppuun!

Perjantai: Reipas vaunulenkki helteisessä illassa pikkumurun kera
Lauantai: Kesän eka biitsiretki koko porukalla, puistoilua ja hyvä salitreeni illalla. Jätskiä.
Sunnuntai: Aamupäivä tuonne 15.00 saakka esikoisen futisturnauksessa, koko porukalla. Oli todella mukavaa olla katsomassa! Illalla isolla joukolla iltakävelyä, vähän töitä lasten nukkuessa
Pe-Su: duha! Ja siinäpä se sitten onkin paketoituna, viikonloppu.


Ens viikonloppuna suunnataan Ranuan eläinpuistoon ja varmaankin yhden ihanan yksivuotiaan herran bileisiin. Love.

Oma valmentaja

Mulla oli salilla tänään ihkaoma valmentaja mukana. Aviomies nimittäin. Ja kyllä kannatti, liikeratoja saatiin parempaan kuosiin niiltä osin kuin tarvitsi ja pari uutta hyvää juttua opin myös. Mm. ylätalja tuolla salilla on sellainen, että siinä kandeekin istua selin: liikerata on luonnollisempi ja hartialinja asettuu itsestään kohdalleen.

Kutakuinkin tältä näytti treeni:

• Crossailua
• Mave suorin jaloin 10/20kg, 3x12/50kg
• Bulgarialainen kyykky 10/20kg, 3x8/50 kg, livahti kymppi liikaa tankoon vahingossa
• Kulmasoutu rintatuetulla kulmasoutulaitteella, 3x10/10kg, ihana liike!
• Ylätalja nurinpäin istuen, toimii! 3x10/35
• Hauiskääntö väkkärätangolla, 3x10/20kg
• Vasaraotteella käännös 3 sarjaa ja laskuissa sekosin täysin joka kerta. Niin kauan kuin pystyin!

Ja kotiin! Aurinko paistoi illallakin huiman lämpimästi ja minä paistoin aamuksi kauraleipää. Paistettu on urakalla oikein. Huomenna olisi lenkkipäivä, katsotaan alkaako 15km lenkin jälkeen kipuillut lonkka taas juilimaan. Ja jos alkaa, ei voi mitään. Lenkille en lähde vain siinä tapauksessa että enteilevä lentsu iskee päälle täydellä voimallaan.

Ja ai niin. Aamulla ei paljon viikkopudotuksia tai nousuja mittailla. Vaakasta loppui paristo ja lähikaupasta ei saanut uutta. On jotenkin orpo olo!

Superviikonloppu ja liikuntaa lasten kanssa, osa 3.

Huhhei, viikonloppu meni nopeasti touhuamalla ja tohisemalla koko perheen kesken. Lauantaina käytiin tänne meille päin hiljattain avatussa Superparkissa. Superpark on sikahauska Duudsonit ja Hevisaurus -teemainen aktiviteettipuisto sisätiloissa, jossa on mahdollisuus liikkua ja leikkiä niin lasten kuin aikuistenkin. Huvipuistovekottimia tuolta on turha etsiä, idena on nimenomaan se liikkuminen ja leikki: on hyvät puitteet mutta ei valmiiksipureksittua tekemistä. Me siis kiipeiltiin seinillä, laskettiin mäkeä, hypittiin trampoliinissa, seikkailtiin labyrintissa, ajettiin polkuautoilla, kiipeiltiin vielä lisää, hohtogolfattiin ja syötiin hyvää ruokaa. Niin ja scootattiin koko porukalla, se oli kans ihan älyttömän kivaa!

On hyvä herätellä sisäitä lastaan välillä, varmasti puolet rypyistä jäi tuonne puiston tohinoihin. Syksyllä samaan rakennukseen avataan paljon muutakin liikuntaan liittyvää: kuntosalia, pilateskeskusta, tanssikoulua ja kamppailulajeille omaa treenipaikkaa. Tosi monipuolinen paikka tiedossa aktiivisille ja sellaisiksi haluaville perheille.

Lauantaina ehdittiin vielä vähän retkeilemäänkin ja tehtiin ekat saunavihdat. Väsynyttä oli porukka kun kaatuivat sänkyyn!

Eilen sunnuntaina oli sitten pitkän lenkin päivä ja jaksettiin hienosti 15 km hölkytellä. Hitaasti mutta varmasti: kilometriaika oli siinä 6.30-7.00 min/km. Kukin tavoittedensa mukaan. Perjantaina kävin tekemässä rinta-olka-ojentaja -treenin kumman hiljaisella salilla, kaikki olivat kai valmistautumassa päättäjäisjuhlallisuuksiin. Niin, meilläkin ensimmäinen mussukka on nyt eskarin suorittanut ja kesälomalla ihan virallisesti, syksyllä koulu. Kumma, miten aika juoksee.