Kiirettä, kiirettä, jaksaa, jaksaa!

Hui, monta päivää on hurahtanut kirjoittamatta! Työasioita on jo jonkin verran joka päivä tehtävänä, onneksi täällä kotioloissa, ja salireissutkin verottavat oman osansa tunneista. Tässä väliin on mahtunut yksi kevyt lentsun jälkeinen treeni, yksi aerobinen+leuanvetoharjoitukset sekä eilinen kunnon kyykkytreeni. Olenhan muistanut sanoa että jalkapäivä, lempipäivä?

• Crossia 10 min
• Takakyykky 12/20kg, 12/40kg, 12/45kg, 2x10/50kg
• Hack-kyykky 2x10/70kg ja 10/80kg
• Yhden jalan prässi, 70 kg, 3x10
• Pohje vaakaprässitaljahässäkässä, teoreettinen 122kg 3x15 (paino vastaa oikeassa maailmassa murto-osaa taljalaitteen merkinnästä...)
• Reiden ojennus 3x10/35kg
• Ja vatsat

Vauvelilla on ikää nyt se 4,5kk aikalailla tarkalleen ja mitä siitä seuraa? No se, että äiti tiputtaa hiukset päästään. Suihkun jälkeen lattiakaivon kansi näyttää siltä, että Itä-Saksan naisten kuulajoukkue on raakannut kainalokarvansa oikein porukalla. Harja on pullollaan hiuksia ja joka verta kun tukkaa sukaisee käsin, irtoaa hirvittävä tupsu hiuksia. Näin jokaisen raskauden jälkeen. Yleensä hiukset ovat kasvaneet myös takaisin. Toivon todella, että myös tällä kertaa!

Tänään olen piipahtanut ulkoiluttamassa uutta työmekkoa ja laukkua parissa palaverissa pikapikaa, lapsien kaverit äitinsä kanssa kyläilivät ja illaksikin olisi vielä tekemistä. Saa nähdä paljonko saan aikaiseksi viime yön 4,5 tunnin katkonaisilla unilla...

Yleisfiilis tänään perjantaina: iloisen kupliva ja innostuneen toiveikas, kevät ja uudet tuulet puhaltavat puhtia kaljuuntuvaan äiti-ihmiseen. 

Pöpöt ja olemisen siedettävä keveys, eli painopäivitys!

Nyt tuntuu, että lentsupöpö on lähtenyt katselemaan uutta asuinsijaa meidän kotimme ulkopuolelta. Lapset ovat jo ihan reippaina ja äitikin jaksoi pistää naamansa kuosiin tänä aamuna, selvä toipumisen merkki! Illalla ajattelin mennä salille ja tehdä kevyen treenin. Jos tuntuu huonolta niin jätän sitten kesken. Kokemukseni mukaan olo salilla kuitenkin aina kohenee, jos ei treenin (liian "mukavaa" ei saa treenin aikana olla, Pitää Tehdä Töitä) aikana niin viimeistään sen jälkeen, kiitos endorfiinien!

Nyt siis on pari täysin liikunnatonta päivää takana. Kauppareissua ei lasketa liikunnaksi, ei vaikka joutuisi etsimään useammasta kaupasta lapsen kaverille synttärilahjaa.  Eli rötväilty on, mutta kuitenkin hyvästä syystä. Ruokahuoltoon olen koettanut kiinnittää tarkkaa huomiota liikunnan vähäisyyden vuoksi ja lopputulema on:

• Vaaka -500g
• Vyötärö -1cm

Hirveästi ei ole tippunut, mutta toisaalta: 500g/vko on ihan ok, kun ylipainoa ei enää paljon ole. Koetan nyt kuitenkin vielä kiriä vähän parempiin lukemiin, likemmäs kiloon/vko. Pääasia on kuitenkin se - tämä pitää muistaa - että oikeanlainen kehonkoostumus on tärkein! Kun lihasmassa kasvaa (hitaasti, hitaasti) ei paino välttämättä putoakaan niin nopeasti. Kehonkoostumus kuitenkin paranee koko ajan: rasva palaa oikealla ruoalla ja treenillä vähemmäksi ja lihakset kehittyvät. Pahinta on pudottaa nopeasti painoa liikkumatta, siinä riskeeraa lihasmassan säilymisen ja tavoitepainon ylläpito käy hankalaksi. Vanhuusiässä sitä lihasmassaa vasta tarvitaankin, ellei halua olla pitkään vuodepotilaana muiden käänneltävänä. Meidän sukupolvellamme kun on aikaa itsestämme huolehtia.

Jostain syystä olen kerännyt nyt nestettä kamalasti sormiin, kyllä sitä varmaan ainakin puolen kilon edestä on ja toivottavasti se lähtee liikkeelle liikunnan myötä. Että oikeestihan mää olisin laihtunut niinku paljon enemmän mutta ku tää neste... No ei sentään! 500g tässä tilanteessa on ok, eipä ainakaan ole noussut, eli oikealla tiellä ollaan. Ja kerrataanpa vielä, laihuus ei ole tavoitteeni vaan hoikka ja sporttinen olemus, jossa lihakset saavat vähän erottuakin. Vaatii tietenkin ylipainottomuutta. Tietyin varauksin: strong is the new skinny. Pinnallisten seikkojen lisäksi, ennen niitä, tärkeintä on kuitenkin terveys ja kokonaisvaltainen hyvinvointi.

Mutta joo, 500g/vko jätti vähän hampaankoloon. Tässä on vielä se vähän vajaa 8 kiloa pois heitettävää, joten riuskoin ottein kohti uutta, toivottavasti pöpövapaata, viikkoa.

Voihan kökkö!

Ensin kuume nousi toiseksi vanhimmalle, sitten toiseksi nuorimmalle, sitten nuorimmalle ja ihan niin kuin siinä ei olisi tarpeeksi, omakin olo on ihan surkea. Lapsilla kuume meni hyvin ohi muutamissa tunneissa, mutta meitä vanhempia tämä pöpö tuntuu jäytävän vähän eri tavalla: on väsynyt olo, dokka dukossa ja lihakset kipeinä.  Esikoismussukka on pysynyt vielä terveiden kirjoissa, toivottavasti hän onnistuukin välttelemään pöpöä!

Vauvan kuume nousi liki 39° ja se tietenkin huolestutti, itkuinen ja tosi väsynyt oli pieni tyttöparka. Annettiin nuppuselle lääkärin aiemmin määräämää kipulääkettä kuumetta alentamaan ja tuossa yön aikana se kuume sitten onneksi laskikin. Maito on maistunut hyvin, joten suurempaa aihetta huoleen ei näyttäisi olevan. Pikkuneiti kun on vasta nelikuinen, niin todella toivon, että tämä oli tämän kevään viimeinen pöpö hänellä! Vauvan sairastaminen aiheuttaa välittömästi hyvin ikäviä  tuntemuksia selkäytimessä, vaikka kyllähän normilentsut tavallaan jopa kuuluvat asiaan. Tällä kertaa en kellottanut hengitystaajuutta kuitenkaan...

Sitten omahyväiseen valitusvirteen: ulkona on monta astetta lämmintä. Mihin menivät hiihtokelit? Kysynpä vaan! Asfaltti näkyy! Helmikuussa! Ja  on tämä nyt että kun treenata pitäisi niin lentsu iskee! Montakohan  päivää tässä nyt menee ihan hukkaan sairastaessa. Ei kyllä ole reilua, niin! Kyllä mua nyt oikeastaan ihan todella keljuttaa. Onneksi sain lauantaina tehdyksi kunnon treenin vielä.

#Amazing

En voinut vastustaa Glitterissä näkemääni pinkkiä pipoa. Siinä lukee valkoisella otsassa #Amazing. Minulla ei ole tyylitajua, ymmärrän.

Sitten päivän treeneihin:

• Crosstrainer 10 min
• Mave suorin jaloin 12/20kg, 12/40kg, 2x12/50kg
• Bulgarialainen kyykky, käsissä kummallakin puolella 10kg levypaino, 3x10 (kumpikin puoli tietty erikseen). Otin tähän kengät pois, sain paremman tuntuman maahan.
• Sitten kun lätkämatsin vuoksi kerrankin vapaat tangot olivat vapaina, en voinut vastustaa takakyykyn kutsua. Sitä tein vain vähän: 12/20kg ja 2x12/40kg
• Ylätalja, 40kg, 3x10
• Alatalja, 45kg, 3x10
• Kulmasoutu tangolla, 28kg, 3x12 (menun ulkopuolelta)
• Ojentajat taljassa, 40kg, 3x12
• Vatsalihaksia loppuun

Salilla oli todella hiljaista, lauantaiksikin. Enemmän lätkää niin mahtuu tekemään, kiitos! Sitten mieleeni tuli taas se sama ajatus, jota olen moneen eri otteeseen salilla miettinyt: voisiko uusille asiakkaille printata vaikka yhden aa-nelkun, jossa olisi muutama yleisesti hyväksytty teesi salitreeneistä? Niitä voisivat olla vaikka:

• Isoa lihasmassaa (reidet, pakarat, jne.) aktivoivat liikkeet tukevat parhaiten painonhallintaa, esim. kyykky (pienillä painoilla, kahvakuulalla, oma taso huomioiden!). Sisällytä niitä treenipäiviisi. Auttaa myös tavoitepainon ylläpidossa.
• Hauiskääntö minipainoilla saattaa saada lihakset kipeiksi, alkuun, mutta painonhallinnassa pelkästään niillä ja vatsalihaskoneen vastuksilla ei ole juurikaan merkitystä. (No, kaikki liikunta on hyväksi, luonnollisesti). Ei hifistelyä ennen fitness-kisa päätöstä, jos vähän liioitellaan.
• Aloittelijalle koko kehon treeni, isoja ja simppeleitä liikkeitä, on parempi. Iso lihasmassa liikkeelle, parempi jälkipoltto. Ts. kaloreita kuluu paremmin treenin aikana ja levossa.
• Ohjeet laitteiden käyttöön salin henkilökunnalta, moni treenaajakin auttaa mielellään kun kysyt.
• Painot palautetaan omille paikoilleen
• Haasta itsesi, treenin pitää tuntua ja pieni irvistys kuuluu asiaan viimeisillä toistoilla!
• Ylipaino joka on hankittu syömällä ei tipu pelkästään lisäämällä liikuntaa, jos keventyminen on tavoitteena. Ruokavalio täytyy uudistaa loppuelämäksi.
• Kaikki ovat tervetulleita, omasta kunnosta ja terveydestä huolehtiminen - lähtökohdista riippumatta - on arvostettavaa ja hienoa! (Kukaan ei synny fitness-kissana...)

Suomi sai jääkiekosta pronssin, hienoa! Jäi näkemättä, mutta treenaaminen oli sen arvoista. Nyt suihkuun!

Keskiviikon kyykyt ja ketkutukset

Jostain syystä nykyään ei ole koskaan aikaa treenien jälkeen kirjata ylös treenin sisältöä. Eli tässä eiliset:

• Crossailua 10 minuuttia jumppahumppaa kuunnellen
• Takakyykkyä smithissä kun vapaat tangot olivat taas varattuja 10/20kg, 3x12/70kg, tämä ei kuulunut ohjelmaan mutta kyykkäämisen ilosta kyykkäsin kumminkin!
• Vinopenkki kp 12,5/puoli, 3x10
• PecDec 25 kg 3x12
• Pystypunnerrus+pystysoutu supersarja 16kg tangolla 3x10+10
• Vipunosto sivulle (kp, 5kg) ja vipukääntö (kp, 6kg) (pitää kai piirtää kuva kohta!) supersarja 3x10+10
• Ojentajat taljassa (push down) 3x12, 40kg
• Vatsalihaksia, lankkua ja jalkojen nostoja suorina maasta kattoon.

Ja siinäpä se, oli mukavaa! Tänään olisi sitten hyvä päivä hiihtää. Toiseksi vanhin mussukka on kipeänä, kuumeessa, pöpö tietenkin tarttuu meihin kaikkiin, mutta jospa tässä ehtisi lenkille vielä ensin. Jos ei, niin sitten sairastetaan porukalla ja löhötään peiton mutkassa. Influenssa vähän huolettaa kun vauva on vasta nelikuinen... Toivottavasti ei saada sitä eikä noroa! Ettekä te muutkaan!

Painavaa asiaa

Ja taas on viikko hurahtanut. On liikuttu salilla ja hölkäten, parit spinningit sekaan kun hiihto-olosuhteet menivät liki mahdottomiksi. On koetettu syödä monipuolisesti ja järkevästi ja siinä sivussa kehitetty himo mangoon ja karhunvatukoihin. Onneksi nuo uudet pakkomielteet ovat siellä sallittujen aineiden listalla. Itseasiassa, kiellettyjen aineiden listaa ei edes ole, mutta ei vain tee mielikään syödä mitään turhia ja tyhjiä kaloreita. Olen tyytyväinen tilanteeseen ja jatkukoon se mahdollisimman pitkään!

Paino on tipahtanut taas viikossa hieman alemmaksi, -1,2 kg ja sentin verran kutakuinkin näyttäisi vyötäröltä sulaneen.  Uusien treenipöksyjen lisäksi hankin viime viikolla uudet, pienemmät farkut. Nyt taas kohti uutta vielä vähän pienempää kokoa! Jos painoa saisin vielä sellaiset 8kg alemmaksi, niin sitten oltaisiin jo hyvässä tilanteessa. Kehonkoostumus on tietenkin tärkeää: samalla kun rasva palaa, pitää treenaamalla kehittää lihaspuolta. Se auttaa jatkossa myös tavoitepainon ylläpidossa.

Siellä se häämöttää, tavoitepaino, muutaman kuukauden päässä!

Sunnuntain salitreeni

Lumessa mylläämisen päälle pääsin vielä salille tekemään sitä jalkatreeniä josta tykkään oikeasti ihan sikamaisesti! Sehän näyttää tältä, kutakuinkin:

• Crossailua 10 min
• Takakyykky, 20kg/12, 65kg/12x3. Tällä kertaa jouduin tekemään smithissä kun varsinaiset kyykkäyspaikat olivat varattuja. Oikeasti, en ymmärrä miksi niihin pitää jäädä asumaan... Mutta toki kaikilla on oikeus omiin treeneihinsä. Smithissä tehden homma on vaan kevyempää eikä aktivoi lihaksia samalla tavoin, kun tasapainoa pitääkin laite.
• Hack-kyykky laitteella, 75kg levypainot, 2x10 ja 1x12, viimeisellä sarjalla tuntui että vielä menee, joten silloin pitää tehdä pari toistoa lisää ja katsoa tilanne uudestaan.
• Yhden jalan prässi, 70kg, 3x12/jalka
• Reiden ojennus, 40kg, 3x10
• Pohjelihas "vaakaprässi" taljalaitteella, pudotussarja, 101kg/10 ja 133kg, 114kg ja 101kg kutakin 10. Nuo kilomäärät ovat näissä taljalaitteissa jokseenkin teoreettisia ja kirjaan ne ylös lähinnä siksi, että muistan ensi kerralla missä mennään. 
• Vatsalihaksia reippaanlaisesti

Ja hieman selkänikamia availin venyttelemällä ja vartalonkierroilla. Kotona palauttelevaa siivousta ja huomisen ruoan valmistus (kanaa ja pastaa). Huomenna olisi lenkkipäivä ja tiistaina taas viikon mitat!

Viikonlopun vinkeitä

Eilen vietettiin Kansainvälistä lasten syövän päivää ja sen merkeissä olin keräyslippaan kanssa ns. tuolitapahtumassa läheisessä ostoskeskuksessa kera monien muiden toipuneiden ja toipumassa olevien syöpälasten vanhempien kanssa. Tuolitapahtuman idea on havainnollistaa syöpään sairastuneiden lasten lukumäärää, päätapahtuma on Helsingissä Narinkkatorilla ja tänä vuonna siellä oli yhteensä liki 180 vaaleanpunaista ja sinistä tuolia. Enemmän kuin tavallisesi, surullista. Meillä oli 37. Ne muistuttivat niistä lapsista, jotka täällä pohjoisessa sairastuivat syöpään vuoden 2013 aikana. Ihmiset olivat anteliaita, asia kosketti monia ja monet tulivat kertomaan omiaan tai läheisen selviytymistarinoita. Kannatti olla mukana!

Eilinen meni kyllä niin nopsaan, että aamun crossailun lisäksi muuta liikuntaa ei sitten varsinaisesti ehtinytkään. Tänään on touhuttu senkin edestä!

Raahasin kolme nuorimmaista mummolaan, ihan oikeasti siis raahasin. Ainakin kaksi. Istuivat rattikelkassa jota oli yllättävän rankka kiskoa auraamattomilla teillä...Pienimmäinen nukkui rattaissa. Kotiin tullessa jäimme vielä pihalle leikkimään ja naapurin pojan kanssa rakennettiin lumilinnaa. Minusta maassa ryömiminen ja lumipallojen pyörittely on kyllä hyötyliikuntaa. Unohtamatta lumen kolaamista pihalta. Sisään tullessa piti vaihtaa kuiva paita päälle, tankata ja nyt seuraavaksi orientoidun illan salitreeniin. Jalkapäivä lempipäivä!

Kukkahattutädin uudet treenipökät

Hankin uudet treenipökät, kokoa M. Olen iloinen, taas kerran. Ei L-kokoa. Davidin caprit ovat mukavat päällä, napakkaa materiaalia ja näyttävätkin ihan siedettäviltä!


No sitten se kukkahattutätiosuus

Nyt usealla kerralla kun olen salille mennyt olen törmännyt hassuun ilmiöön: salilla on lauma 12-13 vuotiaita nuoria tyttöjä, lapsia, pukeutuneina hyvin hämmentävästi. Yhdellä on päällään Hyvin Lyhyet farkkushortsit, toisella "rintsikoiden" päällä täysin läpinäkyvä pitsitoppi. Sellainen yökerhovaate joka vaatisi alleen toisen topin. Ja tätä rataa. Kahden pienen tytön äitinä on pakko sanoa, että omaani en tuollaisissa vaatteissa laskisi ihmisten ilmoille, saati treenaamaan. Tosin, treenaaminen tässä porukassa on selvästi toissijainen asia ja sekin on tavallaan hyvä, ymmärtääkseni liian varhain aloitettu raskas salitreeni ei ole kasvavalle lapselle hyväksi.

Mutta siis, kysymykseni on: miksi pukeutua salille noin? Halutaanko huomiota, eikö oikeasti omisteta edes collarihousuja ja teepparia vai haetaanko tuolla hyväksyntää? Ja jos, niin kenen hyväksyntää? Urossukupuolenko? Toivottavasti ei! Siinä piilee valtava riski tulla joko ikätovereiden tai sitten vanhempien urosten leikkikaluksi, vähän tahtomattaan.

En sano, etteikö kasvuikäinen nuori saisi kokeilla rajojaan. Saa ja jopa pitää. Kuntosali lienee siihen varmaan kohtuullisen turvallinen ympäristö. Mutta pitäisikö meidän vanhempien vähän kouluttaa lapsiamme ja opettaa tilannetajua? Kurkata kassiin joskus? En ole koskaan nähnyt yhtään aikauista, edes sitä treenatuinta fitnesskissaa yhtä vähissä ketineissä treenaamassa. Kun kaikkea lapsi ei tajua itse, vanhempien pitää vähän näyttää suuntaa, eikö? Vai olenko ihan väärässä?

Lapsille, pienille tytöille, myydään topattuja leikkitissiliivejä ja pornahtavia lappubiksuja. Osa porukasta älähtää tähän heti, että vika ei ole lapsen vaatteissa vaan niiden mielessä, jotka näkevät vaatteet lapsille sopimattomina. Minulla ei mene jakeluun. Itse ainakin toivoisin, että lapsi olisi mahdollisimman pitkään lapsi ja pukeutuisi kuin lapsi. Seksikkäitä tamineita voi käyttää vanhempana, ja silloinkin toivoisin naiselta löytyvän tilanne- ja tyylitajua... Peittäminen on näyttämistä seksikkäämpää.

Kukkahattutäti vaikenee!!

Painopäivitys

Viime viikkoon mahtui 2 juoksulenkkiä, 1 hiihtolenkki ja kolme salitreeniä. Ruokailu noudatti normilinjaa: aamulla ruisleipää ja kahvia, välipaloiksi hedelmiä ja välillä proteiinipatukkakin, tavallista kotiruokaa järkevästi valmistettuna ja rahkaa sekä marjakeittoa iltasella. Lukemat ovat tässä:

• -1,4kg
• -1,5cm vyötäröltä, nyt siitä taas sulaa! Kiva!

Olen varsin tyytyväinen, joskin kauhulla odotan jumiviikkoja. Ne ovat varmasti edessä kun liikapainoa ei niin paljoa enää ole. Silloin pitää pysyä motivoituneena potutuksesta huolimatta. Painojumikin tavallaan kuuluu asiaan...Pitää siinä vaiheessa tarkastella aterioita vielä tarkemmin!

Kohti uutta viikkoa!

Neljän kuukauden neuvola ja päivän treenit

Rakas söpöläisneitokainen kävi tänään neljän kuukauden neuvolassa ja sehän on lääkärineuvola. Misun mitat olivat 62cm ja 6700g, kasvu kohtuullisen tasaista, omalla käyrällään. Isoksi ei meidän prinsessaa voi nimittää (tai kumpaakaan prinsessaa...). Kaikki näytti hyvältä, aarre tukee vastallaan kyynärvarsien varaan itseään, jutustelee ja varhaisheijasteet ovat hävinneet. Diagnoosi kuului: entinen vastasyntynyt, nykyinen vauva.

Rintaruokinnassa meidän vauveli on vielä pääasiassa, mutta neuvolassa luvattiin jo soseet aloittaa ja omaa tahtia lisäämään määrää ja lajeja. Pikkaisen jo ollaan maisteltukin soseita ja tyttö on ollut selvästi tyytyväisempi, kasvaminen on kovaa työtä ja tukevaa masuntäytettä tarvitaan. Koska niitä sitten tarvitaan, niin se on kovin yksilöllistä, lapsen kasvukin määrittelee ajankohtaa ja muu terveys. Esimerkiksi refluksioireiselle vauvalle kiinteät voivat olla suuri helpotus, ne kun sitovat mahahappoja maitoa paremmin eikä närästyksen tunnetta tai kipua synny.

Osa selviää puhtaasti rintaruokinnalla vielä pitkään,  meillä soseet tulevat mukaan tässä vaiheessa. Korvikemaitoa ei kuitenkaan tarvitse antaa ja pikkuhiljaa uuden ruoan myötä äitikin saa hyvin treeniaikaa, kun tietää että toinen pärjää vähän aikaa tissittäkin. Nyt on ollut aina vähän kiirus kotiin, vaikka todella hyvin täällä on pärjätty salireissut ja lenkkeilyt.

Imettäminen on minusta mukavaa ja mahdottoman helppo tapa ruokkia lapsi, sehän on kuitenkin se luonnonmukainen menetelmä eikä vaadi pulloja ja niiden keittämisiä. Aion siis jatkaa imettämistäkin niin pitkään kuin mahdollista ja ainakin tuonne vuoden huiteville.

No sitten ne treenit

Eilen kävin vajaan tunnin hölkkälenkillä treenikaverin kanssa pitkästä aikaa. Juoksu tuntui tosi kevyeltä ja mukavalta ja vauhti pysyi kälättäessäkin ihan reippaana. Tänään oli sitten salipäivä ja ohjelma näytti tältä:

• Reipasta crossailua 10 minuuttia
• Kahvakuulalla swingiä, 16 kilon kuula, kunnon kyykyn kautta, 3x20
• Vinopenkki käsipainoilla, 12,5kg/käsi, 3x10
• PecDec, 25kg, 3x10. Kuinka tämä onkin niin vääntämistä?
• Supersarja pystypunnerrus tangolla + kulmasoutu, 16kg tanko, 3x10+12
• Vipunosto sivulle, 3x10, 6kg käsipainoilla
• Ojentaja taljassa, 3x12, 40kg
• Vastalihaksia

Eilen koetin opetella sitä leuanvetoa. Onneksi on vasta helmikuu. Sain käsiä koukisteuksi säälittävän vähän... Sitten päätin kokeilla myös etunojapunnerrusta miesten tyylillä, sitä meni muutama. Ajattelin ottaa punnertamisen osaksi kotitreenejä, jos kesään mennessä niitäkin menisi hyvin se 20kpl...Onko liian tiukka aikataulu? Enpä tiedä, jää nähtäväksi!

Lumiukkoja ja hyötyliikuntaa

Huh, mihin nämä viikonloput aina sujahtavat? Aika kuluu ihan liian nopeasti, tuntuu ettei ehdi oikeastaan tekemään kuin välttämättömät. Eiliset välttämättömät olivat kolme kokonaista ja kokoliasta lumiukkoa porkkananenineen jotka väänsimme keskimmäisten mussukoiden kanssa pihalla. Vanhin oli pelaamassa futista, voittivat 3-1. Nuorin nukkui rattaissa. Sitten piti käydä salilla, aamulla tein 30 minuutin aamulenkin. Tänään taas pitää lehtiä lenkille, pojat pääsevät uimahalliinn ja me tytöt keksimme sitten jotain muuta...Ulkoleikkiolosuhteet ovat heikentyneet oleellisesti, nyt siellä on +3° ja sehän tarkoittaa vaan lähinnä märkiä kintaita.

Perjantaina olin todella väsynyt, mietin että olenko tulossa kipeäksi. Näin ollen pidin ylimääräisen lepopäivän. Eilen tein sen perinteisen aamuaerobisen hölkäten, vaikka tiedänkin, ettei sillä kovin kummoista vaikutusta painonhallintaan ole todistettu olevan. Kyse on enemmänkin selkärangasta, minun tapauksessani. On ihan hyvä  raahata itsensä lumituiskuun hölkkäämään heti aamusta, vaatia itseltään vähän epämukavuuden sietoa. Tuiskussa ravattua aamulenkkiä ei sitten tee mieli "tuhlata" syömällä mitä sattuu. Ja liikkumattoman päivän jälkeen hikoilu oli todella, todella tervetullutta!

Eilen kävin illalla salilla tekemässä kyykkyä vapaalla tangolla (20kg, 40kg ja 50kgx2, 12 toistoa/sarja), yhden jalan prässin, pohkeet, hackin ja siinäpä se. Kotona testasin sumokyykkyä vauvan ja auton kuljetuskopan kanssa, sehän onnistuu varsin hyvin!

Tänään hiihtosuunnitelmat muuttuivat lenkkisuunnitelmaksi tuon lämpötilan vuoksi, en usko että suksia saa hiihdettävään kuntoon. Helpompaa käydä hölkkäämässä. Nyt taidan kuitenkin ihan ensimmäiseksi raahata tyttöset ulos rattaissa ja käydään kurkkaamassa voisiko leikkipuistossa touhuta kastumatta.

Armas aviopuolisko osti perjantaina helmikuun Meidän perheen. Siinä oli palautesivuilla pari kaunista palautetta meidän jutustamme tammikuun lehdessä. Syöpää sairastavan pienen lapsen äiti kertoi saaneensa taas hieman toivoa jaksaa eteenpäin. Olin iloinen,  meidän juttumme oli tehnyt tehtävänsä!

Perjantai!

Söpöläinen kohta 4kk!
Ihanaa viikonloppua kaikki ihanaiset!

Kyykkää, soutaa ja huopaa

No niin, eilen ja tänään on ollut salipäivä joten napakasti asiaan! Eilinen ohjelma näytti kutakuinkin tältä:

• Crossailua 10 minuuttia
• Maastaveto 3x8, 60 kg ja enempää ei tanko pysynyt käsissä
• Bulgarialainen kyykky (toinen jalka takana steppilaudalla ja toinen edessä ja siitä kyykkäämään painot käsissä) 3 sarjaa, 12 toistoa kummallekin jalalle, 18 kiloa painoa käsissä. Uusi liike, oikein hyvä vieläpä!
• Ylätalja, 40kg, 3x12
• Alatalja, 45kg, 3x12
• Hauiskäntö 18kg tangolla, 3x10
• Hauiskääntö vasaraotteella, 6kg paino, 3x10
• Vatsalihaksia

Fitissä oli muuten loistava kyykkäysartikkeli, suosittelen kaikkia kipaisemaan lehtihyllyn kautta ja lukemaan jutun ajatuksella! Bulgarialaisen kyykyn poimin siis juuri Fitin jutusta. Lisäksi siellä oli (vielä lukematta) juttu Kansallisbaletin tanssijattaren lihastreeneistä, niissäkin olisi lainattavaa aika paljon (liikkuvuus...).

Tänään olisi ollut oikeastaan hiihto- tai juoksupäivä mutta koska huomenna en ehdi salille, kävin siellä tänään. Huomenna on hölkkäpäivä. Tämä päivä oli tällainen:

• No crossailua tieten, reippaasti!
• Kahvakuulalla swingiä kyykystä yläasentoon, 16kg kuula, 3x20
• Vinopenkki 12,5 käsipainot/puoli, 3x10
• PecDec 25kg, 3x12
• Supersarja pystypunnerrus tangolla+ pystysoutu tangolla, 16 kilon tanko, 10+10x3
• Ojentajat taljalla, 40kg, 3x12
• Vipunosto sivulle, 5kg käsipainot, 3x12. Pieni paino mutta tuossa vaiheessa oli lihakset jo aika soseena ja halusin mahdollisimman puhtaasti tehdä. Hartialinja minulla on todella vino ja siksi näihin pitää keskittyä ihan tosissaan...
• Vastalihaksia niin että tärisyttää

Ja siinäpä ne kiireimmät taisivatkin olla. Viikonloppuna luvassa on kyykky+prässi-päivä, my favourite!

Mitäs ystävänpäivä suunnitelmia teillä muuten on?

Alkuperä tuntematon...

Maailman syöpäpäivä

Tänään vietetään Maailman syöpäpäivää. Syöpäsairauksen kirjo on valitettavan laaja ja melkein jokaista meistä syöpä koskettaa joko suoraan tai läheisen kautta. Syöpien määrä tulee nousemaan 24 miljoonaan vuodessa seuraavan 20 vuoden aikana, kun luku on nyt 14 miljoonaa tapausta vuodessa (Ylen uutiset). Syöpä tulee asettamaan terveydenhuoltojärjestelmän etenkin kehitysmaissa hirvittävän haasteen eteen, varmuudella voi sanoa etteivät kaikki tule apua saamaan. Jo nyt Romaniassa on leukemiaan sairastuneita lapsia joita ei varojen puutteessa kyetä hoitamaan. Lapset menehtyvät syöpään, jolla on lähtökohtaisesti hyvä ennuste tietyissä ikäryhmissä, kun hoito aloitetaan ajoissa.

WHO:n mukaan puolet syövistä voitaisiin estää muuttamalla elintapoja ja esim. valtioiden tasolla rajoittaa alkoholin saatavuutta ja hintaa. Tupakka, alkoholi, liiallinen auringonpalvonta, liikunnattomuus ja ylipaino ovat kaikki syövälle altistavia asioita joihin voimme itse vaikuttaa. Lisäksi on ympäristötekijöitä, säteilyä ja muita seikkoja joille emme yksilöinä voi paljoakaan tehdä. Syöpähoitoja omaishoitajana seuranneena voin kuitenkin vannoa, että liikkuminen, alkoholittomuus, röökaamaatomuus ja painon pitäminen kurissa ovat paljon, paljon pienempi kärsimys kuin syöpähoidot. Vaikkei liikkumalla syöpävakuutusta saakaan - aina voi käydä se todella huono tuuri, se meidän perheessä tiedetään - ei se haittakaan pitää itsestään hiukan parempaa huolta.

Syövän syntymekanismit ovat todella monimutkaisia. Pieni ylipaino on varmasti vähemmän haitallista kuin raskas juominen ja tupakointi yhdistettynä liikunnattomuuteen. Senhän sanoo maalaisjärkikin. Mutta siltikin, jo pienellä painonpudotuksella mm. rintasyövän riskiä voidaan vähentää. Syöpäjärjestön suosituksiin tästä!

Jokainen meistä on jollekulle taatusti niin tärkeä, että se joku haluaa pitää meidät terveenä ja hyvävoimaisena vierellään mahdollisimman pitkään. Aina kannattaa yrittää tehdä parhaansa, vaikka ei elämässä takuita olekaan.

Ja pinnallinen viikkoraportti, mutta sopiihan se tavallaan aiheeseen:

• -1,4kg vaakalla, yllättävän paljon...
• -1cm vyötäröltä

Sununtaina hiihdin, eilen kävin tekemässä rinta-hartia-olka-ojentaja- treenin ja tänään on rentoiltu. Huomenna on maastavetopäivä.

Kohti uutta viikkoa!

Virkeä viikonloppu ja aivokemiaa

Viikonloppuna on ehditty kirpparille, kyläilemään, hiihtämään, salille ja vaikka mitä! Auton renkaasta pölykapselinkin ehdin hukkaamaan, ilmeisesti juuri salireissulla. No, kohta saa kesärenkaat alle...Yltiöpostiivista? Tai negatiivista, kun hiihtokelit menevät. Molempi parempi oikeastaan, aina on hyvä sää liikkua. Paitsi -20° pakkasessa, ulkona. Sisällä tarkenee silloinkin.

Ihan ekana ne treenit: 

Lauantaina salilla oli pertsareisipäivä:

• Kyykky smithissä 60kg, syvään kyykäten ja huolellisesti lonkan ojentaen.
• Yhden jalan prässi, 60kg, 3x12 per jalka
• Hack-kyykky, 70kg, 3x12
• Reidenojennus, pudotussarja, taljalaite (onko niitä edes muita...) 30kg alkuun, sitten 45-40-35, taisi 8-10 heilahtaa kullakin
• Pohjelihas "vaakaprässissä" pudotussarjana, taljalaite siis. 109kg alkuun, sitten 125, 109, 101. 10 toistoa heilahti jokaisella
• Vatsalihakset, rutistuksia ja sitten sellaisia selinmakuulla jalat suorana kohti kattoa ja siitä kallistus suorin lajoin kummallekin sivulle vuoronperään. Oletettavasti tällekin liikkelle on ihkaoikea nimi.

Treeni taisi tehota, ja keskittyminen tekemiseen. Kylkiin sattuu, pakaroihin koskee, pohkeet jomottelevat - siis hyvä treeninjälkeinen fiilis! Tänään kävin sitten hiihtämässä, ajatuksissa oli sellainen kevyt palautteleva hikilenkki mutta ainahan kaikki ei mene niin kuin Strömsössä: suksissa oli hiton hyvä pito, mutta vastasataneella lumella luisto katosi kokonaan. Näin ollen palauttelevia pätkiä ei juuri tullut hiihdeltäväksi kun alamäkeenkin sai lykätä vauhtia. Tuli aika korkeasykkeinen ja reipas 9km, mutta en valita. Pikkupakkanen ja paljon onnellisia kanssahiihtäjiä, mikäs sen parempi tapa viettää sunnuntainen aamupäivä. 

Sitten päästiin syömään oman äitini tekemää lasagnea ja salaattia, oli hyvää ja kurpitsan siementen sekä raejuuston kera hyvin terveellistäkin. Hyvä päivä kaikkineen! Illalla Sherlock.

Endorfiinikänni ja muuta kemiallista

Luin eilen Iltiksen Ilona-liitteestä Riitta Havukaisen haastattelun. Nainen kertoi liikkuvansa paljon ja elävänsä muutenkin aika säntillisesti. Mielestäni hän muotoili hyvin liikunnan merkityksen: tunteet ovat kemiaa ja omalla toiminnallaan voi vaikuttaa siihen, mitkä aineet omassa kropassa jylläävät, omaan kemialliseen (alkoholittomaan!) cocktailiin siis (hyvin epätarkka lainaus). 

Mutta siis, simppelisti kaava on tämä:

liikunta+endorfiinit=hyvä fiilis! 

En väitä vastaan. Lisäksi liikunta lisää serotoniinin määrää elimistössä ja sehän taas tarkoittaa parempia unia ja vähentynyttä riskiä masentua. Vaikka liikunnan vaikutusta masennuksen ehkäisemiseen ei ole voitu yksiselitteisesti tieteellisesti (osassa tuloksia suhde on onnistuttu osoittamaan, osassa taas ei) näyttää, niin on kuitenkin osoitettu, että passiivinen elämäntapa lisää masentuneisuutta. Nyt endofiinikännäilemään kaikki joukolla, hyvää musiikkia ja loistava fiilis ( ja kroppakin, ennen pitkää;)), ei voi mennä pieleen!