Synnärillä tarkastettavana ja mitäs siellä tapahtuikaan?

Ihan ensimmäiseksi, itselleni ei tapahtunut mitään ihmeellistä. Vain verikokeita, ultrausta, pissanäytteitä ja vauvan sydänkäyrän ajelemista joiden jälkeen pääsin kotiin. Syy synnärille lähtöön oli se, että verenpaineet nousivat liian ylös, proteiinit menivät +2:lle ja kova päänsärky sekä kutina alkoivat vaivata. Soitin synnärille ja sanoivat, että kyllä on tarkastettava tilanne ja käskivät tulla paikalle.

Synnärille täällä päästään ovikelloa soittamalla ja jos on jonoa, kuten eilen oli, ohjataan odottajat ja synnyttämäänkin tulleet päivähuoneeseen odottelemaan vuoroaan. Siinä istuskellessani paikalle saapui pariskunta joista rouva totesi heti ovella että "tulisin nyt synnyttämään, kiitos!". Kovin rauhallisen oloisena tämä nainen odotteli siinä päivähuoneessa ja puhalteli kevyesti supistusten aikana. Pian kätilö tuli pyytämään hänet tutkittavaksi ja siinähän se eka tutkimus tehdään päivähuoneen oven takana. Voin kertoa, ettei äänieristys ole huippuluokkaa...Kuului yksi iso karjaisu ja ajattelin että nyt alkaa avautua tosissaan. Kuului isompi karjaisu ja isä käskettiin odotustilasta huoneeseen. Ajattelin, että tuonne se syntyy, ei ehdi saliin tämä äiti. Ja sitten, kolmas karjaisu, toinen kätilö juoksee avuksi ja pian kuuluu vauvan itkua. Valehtelisin, jos väittäisin ettei se olisi ollut hyvinkin liikuttavaa!

Ja sitten, noin tunnissa huoneeseen menosta, tämä äiti kävelee omin jaloin sairaalavaatteissa pois huoneesta. Kätilö naureskelee ja kantaa vauvaa ja toteaa minulle että " näin tämä joillakin käy". Pieni oli nyytti kapaloissaan, tyttö kuulema.

Kokemus oli kumman motivoiva. Jos itsekin selviäisi noin nopeasti. Mutta etenikö synnytys tosiaan noin nopeasti vai oliko tämä äiti pystynyt olemaan kotona supistusten kanssa noinkin pitkään? En tiedä, enkä saakaan tietää, sivullisenakin oli huima seurata tilanne lähietäisyydeltä. Miltä se mahtaakaan isästä tuntua? Äidin osan jotenkin osaan kuvitella.

Kirppisreissu, metsäretki ja takkatulet

Rennosti ottamisen merkeissä raahauduin lasten kanssa kirpparille tänään. Jonkun mielestä tässä kohtaa logiikka sakkaa, mutta reissu oli kohtuullisen rauhallinen ja etenkin hyödyllinen! Mukaan tarttui pari takkia ja ulkohousut lapsosille.  Esikoiselle, joka on menettänyt juuri kaksi ensimmäistä maitohammastaan, "hammaskeiju" oli taikonut kolikoita tyynyn alle ja mussukalla oli lupa tehdä omia ostoksia omilla euroillaan. Ensimmäiseksi poika himoitsi diskopalloa, mutta tyytyi sitten leluostoksiin. Lapsen on ihan hyvä harjoitella rahan käyttöä jo pienenä. Onnistuu sitten isompanakin....

Iltapäivällä vuorossa oli pieni metsäretki ja nuotimakkaran paistamista.  Eväät maistuivat vaikka syyskeli ei ihan kaunein mahdollinen ollutkaan. Keskimmäisemme hihkui innoissaan tehtyään "luontopissan", mikäpä se sen mukavampaa. Paluumatkalla kävelimme suon laitaa ja lapsista se taisi tuntua ihan seikkailulta.  Asumme sen verran onnellisesti metsän reunassa, että kauas ei tarvitse jaksaa kävellä päästäkseen pitkospuiden ääreen. Ja toisaalta ison kauppakeskuksen palvelut ovat nekin kävelymatkan päässä!

Illalla armas Hra R. viritteli syksyn ensimmäiset takkatulet ja kyllähän se aina tunnelmaa luo. Itse olen sitten mittaillut verenpainetta ja pissaillut tikkuihin ja koettanut seurata tätä olotilaa, tarviiko lähteä lääkäriin vaiko ei. Vauva liikkuu mahassa ihan mukavasti ja  turvotusta ei nyt kovasti ole, verenpaine siedettävissä lukemissa. Siitä päättelisin, että ainakin tämän illan saamme olla ihan levollisin mielin ja varmasti ihan huomisekin. Huomenna voisin kokeilla vähän reippaampaa kävelylenkkiä!

Neuvolasta lepomääräys ja ohjeet milloin hakeutua synnärille

Tänään oli heti aamusta siis neuvolan vuoro. Katsottiin kaikki hemoglobiinista alkaen ja päänsäryn, kohollaan olevan verenpaineen ja turvotuksen vuoksi sain ohjeet testailla pissatikuilla proteiinit kotona ja tarkkailla verenpainetta. Lisäksi sain ohjeen levätä hieman enemmän ja miettiä vielä liikunnan määrää, että teenhän varmasti sillä alueella mikä tuntuu hyvältä.  Tuohon on vaikea ottaa rehellisesti itsekään kantaa; liikkuessa olo on suhteellisen mukava jos ei ota huomioon lantion luiden väliin kairautuvaa vauvan päätä. Toisaalta kyllähän nyt hengästyy vähemmästä ja treenin jälkeen kipuilee huomattavasti enemmän kuin ennen.  Eli nyt palautellaan päähän perussääntö loppuraskauden liikunnasta: tee sen verran kuin tuntuu hyvältä ja kivuttomalta!

Jos proteiinit nousevat viikonlopun aikana ja verenpaine pysyy ylhäällä, on mentävä synnyttäjien vastaanotolle tutkittavaksi. Enpä usko, että tarvetta tulee, nyt vain otetaan vähän rennommin pari päivää. Muuten sain ne perusohjeet (joita eilen lenkillä muistelin...) siihen,  koska pitää lähteä synnyttämään:

• Lapsiveden mentyä ei kovin kiire ole paitsi jos vesi vihertää tai on veristä, silloin ei viivytellä.
• Säännöllisienkin supistusten kanssa voi odotella, oman sietokyvyn mukaan, mutta uusiosynnyttäjän kannattaa varautua synnytyksen nopeaan etenemiseen ja siksi ei kannata kotiin jäädä kellottelemaan parin minuutin supistusvälejä. Ei pelkoa - tuossa vaiheessa aion olla tukevassa ilokaasukännissä!
• Voimakkaat vuodot sun muut ovat luonnollisestikin syy mennä synnärille ja kiireellä!
• Ei ole häpeä käydä tutkituttamassa tilanne jos itsestä tuntuu, että kyllä lapsi nyt syntyy. Jos tilanne ei ole akuutti, kätilöt käskevät joko osastolle, kotiin tai kanttiiniin odottelemaan - vauvan ja äidin voinnin perusteella. 

Esikoisen kohdalla meillä oli elokuvallinen lapsivedenmenokohtaus katsastusaseman pihassa ja armas Hra R. olisi tietenkin kaahannut suorinta tietä synnärille. Vaadin päästä kotiin vaihtamaan kuivat vaatteet päälleni sekä hakemaan sairaalakassin, joka oli ihme kyllä pakattuna! (Ja tuli tarpeeseen, koskapa Hra R. tuli kamalan nälkäiseksi kun vaimon piti ponnistaa. Siinä punnertaessani hän sitten söi kiikkustuolissa banaania kaikessa rauhassa.) Synnärillä ajoivat supistuskäppyrää aikansa ja määräsivät todellakin kanttiiniin kahville ja välipalalle, jotta saliin mentäisiin sitten vähän valmiimpana syntymään ja synnyttämään. Ensikertalaisia tuo "hieman" hirvitti!

Jostain luin hiljattain, että synnytyksen aikana nainen kuluttuaa noin 500 kaloria/tunti. Jos synnytys kestää vaikkapa sen 6 tuntia niin aika hyvälle miinussaldolle siinä pääsee! Vitsi, vitsi. Keksisin monta paljon kivempaa tapaa kuluttaa saman määrän tunnissa, hölkkä ja hiihto vaikkapa. Uskoakseni noilla lajella pääsee tehosta riippuen jopa isompaan kulutukseen, hiihtokin on todella kokonaisvaltaista ja aktivoi paljon lihasryhmiä samalla kun nostaa sykkeen. Mutta, jos arvioi synnytystä kulutuksen näkökulmasta, kyse on todella rankasta fyyisestä suorituksesta ja sellaiseen kannattaa yleensä lähteä vähän treenanneena.

Neuvolasta sain mukaani myös Pampersin ja Liberon lahjapakkaukset joita kai kaikkialla jaetaan odottajille. Liberon paketissa oli klassiset vaipat, pyllypyyhkeet ja vauvaöljyt, ihan kiva. Pampersin vastaavassa oli taas Duracell-paristoja (??), mini hammastahna ja shampoo (hyvät synnärille!), Lindexin body-lahjakortti sekä sukat, Vistaprint kuvamuki-lahjakortti sekä yksi vaippa ja kosteuspyyhe. Lahjakortit tulevat varmasti käytetyiksi ja eiköhän paristoillekin käyttöä löydy näiden ah niin kovin ihmeellisten nykylelujen virran tarpeen muodossa.

Tänään aion löhötä pääasiassa paikallani loppuillan ja armahainen aikoi viedä lapset leikkipuistoon. Huomenna voisin kuitenkin vähän kävellä ilman kiirettä ja tehdä vaikka pihatöitä.

Sports Tracker kävelykaveriksi ja masupäivitys viikon 37 alkuun!

Aamusella selailin hirvittävän päänsäryn vallassa, totaalisena ameebana, motivoivia appseja puhelimeeni ja päädyin tuohon varsin tuttuun Sports Trackeriin. Tykkään siitä etten tarvitse sitten erikseen sykemittariin mitään ylihintaista GPS-hässäkkää, tämä kun mittaa matkan minulle riittävällä tarkkuudella ja nopeudet myös. Nyt vain pitäisi löytää se sykemittari vielä jostain kaapin perältä...Tosin, osaan kyllä aika hyvin arvioida millä sykealueella liikun ja tasoittaa menoa sen mukaan. Muutenkin tämä on ajankohtaisempaa synnytyksen ja jälkitarkastuksen jälkeen.

Kuntosali oli siis omissa suunnitelmissani tänään vuorossa, mutta aamuyöllä alkanut kunnon päänsärky ei ottanut taittuakseen ja totesin, että raitis ilma olisi sittenkin kenties viisain vaihtoehto. Niinpä läksin kävelylle ja Sports Tracker kellotti seuraavanlaista dataa lenkistä:

• Aika 55,32 min
• Matka 5,56km
• Keskinopeus 6,0km/h ja huippunopeus 9,0km/h ja en kyllä käsitä missä olen noin pyrähtänyt...

Pituudellaan kävelylenkki ei päätä huimaa, mutta vauhti oli hyvä mielestäni etenkin pötsin koko huomioiden, ja hiki tuli ihan mukavasti. Viikonloppuna sitten salille ja vaikka uimaan. Nyt hieman hirvittää kuinka lonkat ja lantion luut maksavat potut pottuina tulevan yön aikana...Auts!

Ja kuinkas ollakaan, taas on uusi viikko hurahtanut käyntiin! Jo RV 37! Vähiin käyvät ennen kuin loppuvat...

Pelottava ISO-S on siis lähempänä mutta koetan pitää ajatukset kurissa sen suhteen ja luottaa, että asiat hoituvat. Viime viikkoa leimasivat aikalailla erilaiset vaivat ja säryt ja mieleen tuli että olenko minä jo liian vanha tähän hommaan...No en ole! Ja tästä viikosta tulee parempi! Otetaan vauvan liikkeista ja kaikesta muusta ilo irti nyt kun se vielä on mahdollista. Aamulla neuvolaan heti 8.00!

Kappas, Sarasvuossa Jenni Vartiainen kertoo synnytyslaulusta kivunlievityksenä synnytyksessä! Varmaan ihana asia, mutta taidan luottaa järeämpiin aineisiin. Yleensä suustani on tavannut purkautua muutenkin hysteeristä naurua ja ankaraa kiroilua ja kaikkea siltä väliltä, joten ei se laulu nytkään luonnistune...

Hyötyliikuntaa lepopäivän ratoksi

Viime yö meni siinä määrin kipeän lantionseudun kanssa kärvistellessä, että päätin pitää rehellisen lepoäpäivän. Etenkin vasemmalla puolella lantion luut ja "joku määrittelemätön kohta" kipuili niin, että sain kerätä sisua voidakseni kääntää kylkeä. Että hyvillä mielin kohti synnytystä, jossa oikeasti sitten ollaan kipeinä...No, väsyneenä ei kannata näitä pohtia, kaikki näyttää synkemmältä.

Hyötyliikuntaa päivään mahtui kuitenkin: pesin kylppärin lattiasta kattoon ja siivosin muutenkin hieman huolellisemmin. Kyllä siinä hiki tuli! Lisäksi  kuvasin ja keräsin kasan myytäviä lasten vaatteita ja muuta ihan kelvollista tavaraa joka meillä on nurkkien turhana täytteenä. Tilaa ei ole koskaan liikaa, etenkään säilytystilaa.

Seuraavaksi Docventuresin pariin!

Keskosuudesta Kalevassa ja kotitalousassistentti iskee

Yöllä kuntosalitreeni tuntui aika voimakkaana kipuna lantion seudulla, ei supistuksina, enemmänkin liitoskipuina. Tänään siis liikutaan rennommin ja mikäpä sen parempi kuin painella ulos tuulettumaan ja puistoilemaan nasujen kanssa.

Hoidin sihteerintöitä mielestäni ansiokkaasti tänä aamuna: varasin hammaslääkäri- ja neuvola-ajat, hoidin eskarilaisen muskariin ja selvittelin Elisa Viihde -palvelun ominaisuuksia. Eilen tein vähän ihan oikeita töitäkin...

Nyt sitten kotitalouasstistentin pitäisi vielä tyhjentää tiskikone ja täyttää se, sitten pääsisi ottamaan raikasta ilmaa. Eilen oli todella tukkoinen pää ja väsynyt olo, mutta tunnin ulkoilu lasten kanssa kyllä piristi ihan valtavasti (kunnes uusi väsy ennen salitreeniä otti vallan). Ulkoilmasta saa sellaisen hyvän boostin ainakin muutamaksi tunniksi ja mikä parasta, ulos lähteäkseen ei tarvitse maksaa mitään jotta pääsee liikkumaan. Kävely ja ulkoriehunta sopii siis kaikille ja kaikkien kukkarolle, sikäli ettei raskauden tilassa ole mitään sellaista minkä vuoksi lepo olisi pakollista.

Kalevassa oli tänään muuten mielenkiintoinen juttu keskosuudesta ja siitä, kuinka keskosraskauksien määrä on pysynyt kutakuinkin samana vuodesta toiseen. Keskimäärin 5% suomalaislapsista syntyy maailmaan ennen raskausviikkoa 37 ja määrä on ollut sama vuosikymmenet. Ennenaikaisuuksista 25-40% johtuu kohdunsisäisestä infektiosta ja puolelle tapauksista ei mitään syytä löydy. Keskosuuden riskiä lisäävät:

• Kohdunsisäinen infektio 
• Monisikiöraskaus
• Äidin krooninen sairaus
• Heikko kohdunkaula ja epämuodostumat
• Tupakointi ja alkoholi, huumeet

Tupakointi nostaa sikiökuoleman riskin loppuraskaudessa 1,5-kertaiseksi, lisäksi se heikentää sikiön ravinnon saantia ja altistaa sikiön hapenpuutteelle. Kun tämä kaikki tiedetään, on kumma ettei tupakointi raskauden aikana Suomessa tunnu lukujen valossa vähenevän! Lisäksi on hyvä muistaa, että terve odottaja, jolla ei ole mitään poikkeavaa esim. kohdunkaulan alueella, voi harrastaa huoletta liikuntaa, sillä se ei ennenaikaista synnytystä aiheuta. Omalla tasolla, raskautta edeltävät tehot huomioon ottaen.

Raskaus on mitä oivallisin tekosyy keskittyä omaan hyvinvointiin ja terveyteen, siten suojaa parhaiten myös masuasukasta!

Syksy ja hukkuvat hanskat sekä salipäivitys

Viime yön sain nukutuksi omassa sängyssä, valtavan tyynyvuoren ja keittosuolatippojen avulla. Suosittelen lämpimästi kaikille tukkonokasta kärsiville odottajille joilla on myös närästystä! Otrimer ja Humidose ovat kumpikin ihan turvallisia valmisteita ja näppärimmäthän keittelevät keittosuolaliuoksen ihan itse...Minä en. Vaiva on ilmeisesti kuitenkin aika yleinen ja varaattomuudestaan huolimatta ikävä - nythän unta pitäisi kiskoa varastoon!

Päivällä ulkoiltiin ja kaivettiin syysvetimet laumalle ylle, sää kylmeni kerralla monta astetta! meillä alkaa olla melkoinen varasto kokojen 74cm-120cm välillä olevia syys - ja talvivaatteita, ei siis mitään tekosyitä ostaa uusia. Haasteena ovatkin hanskat: millä systeemillä ne saa pysymään pareittain ja tallessa? Ompelenko kiinni omistajan takkiin (koskee myös aikuisia) vai riittävätkö nipsuttimet...Ideat tervetulleita!

No sitten se sali. Ensinnäkin, ajatus oli niin uuvuttava, että alle piti ottaa puolen tunnin päikkärit. Salille päästyäni huomasin napanneeni molempien autojen avaimet (olin pyytänyt Hra R:ä tankkaamaan soccer mom -biilin...)  ja sekoilin kaiken muunkin kanssa...Ihme että päästivät sisään eivätkä käännyttäneet ovelta. No treenipuoli näytti kuitenkin tältä:

• Askelkyykky smithissä, levypainot 2x10kg+tanko, 3x12/kinkku
• Reiden koukistus koneella, 35 kg levypainot, 2x12 ja 1x15
• Pohjelihas koneella, 60kg levypainot, 3x15. Oli raskas viimeinen sarja!
• Vinopenkki käsipainoilla, 15kg/puoli, 2x12 ja 1x10 kun ei mennyt vaan enempää vaikka yritin...Väsymyksen piikkiin menee.
• Pystypunnerrus koneella, levypainot 12,5kg/puoli, 3x12
• Hauiskääntö tangolla 25kg, 3x12 ja mahaan meinasi tanko ottaa kiinni..
• Ojentajat taljalla, 1x12 30 kg lämppäriksi ja 45kg 3x8

Alkuun koetin kuntopöyöräillä kun corsstrainerit olivat varattuja ja siitähän ei tullut mitään. Onneksi crosseri vapautui ja siinä sitten vartin pääsin hytkymään. Kuntopyörä tässä vaiheessa raskautta vaan ei toimi, maha pomppii reisien päällä ja vauvan pää painaa lantiossa - ei hyvä yhdistelmä. Muilla voi olla erilaisia kokemuksia asiasta! Vähäsen muuttelin määriä ja lisäsin osittain painoja, muuten treeni on sellainen koko vartalon herättelyharjoitus. Ajattelin käydä joko ke tai to salilla toistamiseen tällä viikolla ja uida jossain vaiheessa, joten saliohjelmaa ei kannata jakaa kovin pieniin lihasryhmiin tässä vaiheessa. Väistämättä treenitauko on kumminkin edessä.

Kotona söin läjän rahkaa marjakeitolla ja kyykin leluja lattioilta. Nyt harkitsen, että pitäisikö sitä vallan venytelläkin joskus...Itse uskon siihen, että vasta treenin jälkeen se kannattaa. Ennen treeniä venyttely lähinnä heikentää voimantuottoa (vaikken bodari olekaan, mutta lötköillä lihaksilla on paha punnertaa!) joskin lihakset pitää lämmitellä harjoitusta ennen.  Liikkuvuuttahan se tietenkin lisäisi, eli tuumasta toimeen!