- Alkuun 10 minsaa kuntopyörällä
- 16kg kahvakuulalla heilautus, 3x15. Otin 4 kiloa painavamman kuulan kuin viimeksi ja hyvin meni
- Vinopenkki käsipainoilla, 10 kg, 3x15
- PecDec, 20kg, 3x15
- Pystypunnerrus käsipainoilla, 7kg, 3x12
- Etuvipunosto ja kääntö sivuille kyynärät kyljissä 90°-kulmassa, supersarja 10+15x2 5kg ja 8kg painoilla
- Ojentajat taljassa, 3x10 45kg
Ja sitten varoitus herkemmille, äitiyden mahdollisuutta pohtiville tai muuten vain helposti järkyttyville: älä lue enempää. Blogin aiheena kuitenkin on liikunta ennen ja jälkeen synnytyksen ja omat kokemukseni siitä. Nythän on nimittäin niin että kyykkäämistä ennen, on se sitten tangon kanssa reiluilla painoilla tai kahvakuulalla lämmittelyksi, on aina muistettava käydä pissalla. Aina. Vaikkei pissattaisi. Muuten joutuu jättämään sarjan kesken ja kipaisemaan pikavauhtia jalat ristissä pukkarin puolella. Tai tulee vesivahinko. Note to self: treenaa näitäkin lihaksia...
Huomenna on vuorossa viikon lepopäivä ja virallinen viikon punnitus ynnä mittaus. Tosiasiassa käyn vaa'alla ihan jokainen aamu ja ilta, haluan tietää mitä painossa tapahtuu ja varmistaa, että suunta pysyy oikeana. Puntarilla käynti on yksi minun tavoistani pysyä motivoituneena. On muuten hassua miten tunnen aina pientä syyllisyyttä kirjoittaessani painonpudottamisesta. Julkisuudessa lihavuutta moititaan kovasti mutta myös laihduttavia arvostellaan, pidetään pinnallisina ja ajatellaan, että laihduttamisella korjataan jotain muuta ongelmaa, esimerkiksi itsetuntoa. Ja odotetaan, että paino tulee nopeasti takaisin, sitten voikin olla vahingoniloinen. Tulee tunne, että on jotenkin epähienoa puhua painonpudottamisesta. No, enpä minä muita patista mihinkään. Ainoastaan itseäni. Eikä siinä ole mitään epähienoa jos omaa terveyttään ja hyvinvointiaan edistää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista, se julkaistaan pikimmin!