sunnuntai 5. tammikuuta 2014

Treeniä ja unikoulua

Huh! Tänään on ollut kiireistä taas. Nukuttiin ihan liian pitkään armaan aviopuolison kanssa, tajusimme asian kun aamukahvilla kello näytti kahtatoista. Ihan kuin ennen vanhaan!

Nelilapsisen perheen pyörittäminen on hektistä puuhaa muutenkin, joten aamulla voisi vaikka kymmeneltä koettaa hinata itsensä ylös... Kumpikin kävimme salilla tänään ja illan ratoksi koetamme opettaa toiseksi vanhinta mussukkaamme nukahtamaan itsenäisesti. Tahtojen taisto! Vaan uuvahti se nuorimies nyt viimein petiin. Nanny911 metodilla mennään: toivotetaan hyvät yöt ja peitellään, kun karkaa kannetaan sänkyyn ja uudestaan hyvät yöt ja peitellään, sen jälkeen vaan kannetaan, kannetaan, kannetaan...Kunnes edes joku nukahtaa.

Minun salipäivä näytti tältä:

  • Crossailua 10 minuuttia
  • Kahvakuulalla heilautus kyykystä jalkojen välistä ihan ylös kädet suoraksi pään päälle ja pieni stoppi, 4x12 heilautusta, 12 kiloa (Heilautus tai swing?)
  • Vinopenkki käsipainoin, 12,5kg, 3x8, jostain syystä ei nyt riittänyt voimat kymppiin. Ehkä eilinen hiihtolenkki verotti?
  • PecDec, 20 kiloa, 3x15
  • Pystypunnerrus käsipainoilla, 6kg, 3x10
  • Vipuyhdistelmä, etuvipunosto 6kg 10kpl + sivuvääntö 8kg10kpl, yhdistelmäsarja kolme kertaa
  • Ojentaja, 35 kg, 3x10, tässäkin hiihtolenkki tuntui vielä. Ei ihme kun tasatyöntöä menin!
  • Vastalihaksia, perusrutistus hitaaaastii ja alavatsaan ajatuksia kohdistaen, 3x30. Synnytyksestä on kohta 3 kuukautta, mutta linea alban kohdalla tuntuu jännityksessä vielä rakoa, joten rutistusten kanssa on muutenkin vähän niin ja näin, kannattaako. Uskoakseni tuo minun rako vatsalihasten välissä on perua ensimmäisestä raskaudesta (vauva 4,6kg) joten eipä sille enää hirveästi ole tehtävissä. 
Ja siinäpä se! Seuraavaksi Ison Arskan - tuon Kuvernaattorin ja seitsenkertaisen Mr. Olympian - Pumping Iron. En vitsaile. Ihan oikeasti. Dokkarimielessä. Juuh...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista, se julkaistaan pikimmin!