Isossa perheessä tuntuu olevan yksi pääasiallinen haaste: sukat, niiden parittomuus ja kummalliset katoamiset. Rikkoutumisista nyt ei jaksa edes kirjoittaa. Enimmäkseen hukassa ovat lasten sukat, niitä löytyy sängyistä, sohvan alta, lelulaatikoista ja melkeinpä leipäkoristakin välillä. Asiaan on olemassa ratkaisu, parittelulaatikko. Parittelulaatikon teoria ja käytäntö voivat kuitenkin olla hämmentäviä asioita tottumattomalle ja siksipä jaan perusohjeen tämän ihmiskunnan kenties yhden loistavimman oivalluksen soveltamiseen kodissa kuin kodissa:
- Valitse sopivan kokoinen laatikko perheenne sukankäyttäjämäärän mukaan: mitä enemmän sukankuluttajia, sitä suurempi parittelulaatikko tarvitaan kohdassa 6. esiteltävistä syistä.
- Etsi sukat, likaiset ja parittomat, puhtaat ovat tietenkin jo pareineen kaapissa kauniina palleroina. Niin tai jalassa.
- Pese sukat
- Kuivuneista sukista parittomat sukat, normaalisti n. 67% kokonaismäärästä, siirretään automaattisesti parittelulaatikkoon.
- TÄRKEIN SÄÄNTÖ: parittelulaatikosta sukka poistuu vain ja ainoastaan oman parinsa kanssa, ei koskaan sekaparina. Pariaan pyykistä odotteleva sukka vartoo siis laatikossa seuraavaa kuivaa satsia pariteltavaksi, tarvittaessa useamman viikon. Puolen vuoden päästä voi jo luovuttaa ja tehdä parittomasta sukasta hauskan käsinuken parin napin avulla.
- Itse parittelutapahtuma muistuttaa kovasti muistipeliä: mylläät laatikossa olevaa sukkakekoa ja koetat muistaa missä kohtaa läjää kunkin sukan pari on, vai onko se vielä kenties narulla kuivumassa vaiko vasta likapyykkiläjässä. Isossa perheessä iso laatikko tekee parittelun paljon helpommaksi, tarpeen tullen tilaa voi ottaa vaikka työpöydältä. Onnistumisia tulee väistämättä, jos sukat ovat oikeaoppisesti joko jalassa, pyykissä tai parittelulaatikossa. Hyvin palkitsevaa, innoissaan sitä parittelee vaikka koko viikoksi sukat!
Nyt vaan sitten kaikki parittelupuuhiin sunnuntain ratoksi! Täsmennyksenä vielä, parittelulaatikko ei ole oma keksintöni vaan kuulin siitä jo vuosia sitten, en muista mistä. Menetelmän täytyy kuitenkin olla laajalti jo käytössä, niin nerokas se on!
Vauva kohta kolme kuukautta!
Rakas ja ihana tyttövaavimme täyttää huomenna kokonaiset kolme kuukautta ja on neuvolakäyntipäivä, mitat siis huomenissa. Murunen on laajentanut sanavarastoaan, nykyisin hän saattaa jokellella myös auuu, huuu ja göö tai jotain sen suuntaista. Vauva juttelee erityisen mielellään neuvolan pyöreälle hymynaamakuvalle, sujuu vaipanvaihto siinä mukavammin rupatellessa.
Vauvallamme on myös päivästä riippuen joko ihan kokonainen irokeesi tai otsatupsu. Koetan päättää onko tuo enemmän Tintti-tupsu vaiko Ace Ventura. Mielipiteitä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista, se julkaistaan pikimmin!