Pakkaspäivän pyöräilyt

Kun hiihtämään ei tarennut ja oikeastaan tänään oli tarkoitus tehdä aerobinen harjoitus, ei niinkään peruskuntosalitreeni, päädyin testaamaan salilta löytyvää virtuaalispinningiä. Spinningiä olen vuosia sitten harrastanut jonkin verran ja muistin että tehokastahan se on, pyörän säädötkin olivat aikalailla selkäytimessä. Virtuaalisuus on taas tuttua töistä, kollegat kun ovat liki 100% työajasta etänä ja tavattavissa pääasiassa videolla.

Pyöriä on siis muutama paikoillaan ja niiden edessä on kohtuullisen iso näyttö, josta tunnin ohjeet tulevat. Maisemat näytöllä vaihtuvat mukavasti kulloisenkin harjoituspätkän mukaan, esim raskaita nousuja vuoristossa ja aavikolla hiekassa polkemista. Vastusta säädetään ohjeiden mukaan, tavoitteellinen kierrosluku/min näkyy näytöllä, ja polkiessa sitä voi seurata pyörän mittaristosta.

Maisemat toimivat ainakin minulle: vuoren harjanteella polkiessa alkoi huimata, ja alamäkeen laskeminen tuntui aika vauhdikkaalta. Ohjeet olivat yksinkertaisia ja helppoja noudattaa näytöltä käsin. Ääniohjaus neuvoi omiaan, mutta äärimmäisen laiskasti. "Good job" ja "stay focused" olivat ne pääasialliset jutut, jotka korvani poimivat.

Eläväisemmän ohjaajan kannustuksen puuttuessa pohdin, miten virtuaalispinningistä saisi hieman hauskempaa ja yllätyksellisempää. Pari juttua tuli mieleen: teiden varsille voisi laittaa kannustavia mainoskylttejä (esim: läski lähtee polkemalla! Saa käyttää muttei oo pakko) ja vastaantulevat autoilijat voisivat tsempata tai peukuttaa, tai edes töötätä. Lisäksi olisi hauskaa jos olisi muita samaan suuntaan polkevia pyöräilijöitä, siinähän pääsisi jo kilpailufiiliksiin. Vähän niin kuin noissa urheilupeleissä mitä lapsoset ovat joskus pelanneet!

Tänään testasin cardion ja fatburnin, joiden välisellä tauolla tein hauikset ja pystysoutua 12 kilon kahvakuulalla. Spinnailua kokeilen varmasti toisenkin kerran! Oli muuten ensimmäinen "pyörälenkki" synnytyksen jälkeen ja seisaaltaan tehtävät pätkät olivat oikein tervetullutta vaihtelua...