Kävin tänään opettelemassa neuvolan tädin avustuksella itseni pistämistä ja meinasi jännittää! Homma oli itseasiassa todella helppo ja ei sattunut yhtään, ajatus siitä että pitää tunkea parisenttinen neula ihoon vain on vähän vastenmielinen. Mutta jos sillä ehkäistään veritulppa reissun päällä niin eiköhän tuon kestä...Osa mammoistahan joutuu pistelemään itseään vaikka kuinka pitkään raskauden aikana, joten taas kerran pääsen helpolla.
Tänään piti olla kolmivuotiaamme ensimmäinen kerhoilupäivä ja poika on ollut niin innoissaan ajatuksesta jo pitkään! Ja kuinka ollakaan, kun yritin mussukan jättää ikäistensä seuraan leikkimään hoitotätien valvoessa, niin itkupotkuraivarihan siitä syntyi. Eli ei alkanut mussukan kerhoura vielä. Kokeillaan vaikka reissun jälkeen vielä uudestaan, koska uskoisin että se olisi pojalle oikeasti hyväksi, vähän olla ryhmässä ja opetella siellä toimimista. Pitää kuitenkin muistaa, että tämä lapsi on sairastanut vakavasti ja ensimmäisiä vuosia ei voi edes verrata terveinä kasvaneisiin ikätovereihin, joten liikoja ei pidä vaatia.
Nyt sitten pakkausta, kokkausta ja vähän lepoa, jostain syystä iltaisin etenkin on alkanut olla hieman yököttävä olo. Lupailee hyvää huomiselle automatkalle...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista, se julkaistaan pikimmin!