maanantai 16. syyskuuta 2013

Salipuuhat ja kurin palauttelua

Eilen vietettiin niitä synttäreitä ja kakkua sekä lime pietä meni jokunen palanen, puhumattakaan lasten karkeista...Ei haittaa satunnaisesti, mutta tavaksi ei saisi jäädä! Nyt varsinkaan kun beibe kasvaa masussa hirmuvauhtia muutenkin, niin ei kannata ylimääräistä sokeria kovin kiskoa...Tuo perustuu kyllä ihan perstuntumaan, minulla ei ole ollut sokerirasituksessa mitään häikkää, joten en tiedä vaikuttaako syömiset sitten kuinka paljon normitilassa vauvan kokoon. Maalaisjärjellä ajateltuna, kannattaa ottaa varman päälle ja pitää mielessä että iso vauva on kumminkin tuloillaan. Ja onpahan vähemmän pudotettavaa synnytyksen jälkeen!

Olen huomannut, että syömäpuoli on helpompaa pitää kunnossa kun liikkuu ja siksipä painelin tänään salille motivoitumaan. Treeni näytti tänään tältä:

  • Askelkyykky smithissä, levypainot 20 kg + tanko, 3x12/molemmat puolet. Pari toistoa tuli lisää sarjoihin.
  • Pohjelihas koneessa, levypainot 55kg, 3x15. Lisäsin 5 kiloa painoa edelliseen treeniin.
  • Vinopenkki käsipainoilla, 12,5 kg 1x15 ja  2x12 15 kg/puoli, tämä siksi että joku rötväke omi painoja ekan sarjan aikana.
  • Pystypunnerrus koneella, 12,5kg levypainoja per puoli, 3x12. Lisäsin 2,5 kg painoa/puoli
  • Hauiskääntö tangolla, 25kg, 3x12 ja olipahan raskas vääntää
  • Ojentaja taljalla, pudotussarja, lämppäriksi 1x15 30kg, sitten 1x8 45kg, 1x8 40kg, 1x10 35kg, ilman taukoja.
Ja alkuun crossailua reilu vartti kun unohdin käynnistää laitteen ajanoton (mikä ei sinänsä ole iso vahinko!). Mukavaa on se, että edelleenkin on voinut lisätä painoja ja määriä, ei ole tarvinnut ottaa rennommin. Mutta, taas kerran: jokainen raskaus on omanlaisensa ja odottajan aikaisemmat liikuntatottumukset ratkaisevat. Minun treenit ovat epäilemättä melko latteita verrattuna vähän enemmän pro-treenaajaan! Kotona  iltapalaksi meni reilu rahkapläjäys ja marjakeittoa. Rahkasta tuli n. 30 grammaa proteiinia.

Huomenna aamulla on neuvola, mielenkiintoista on nähdä miltä sf-mitta näyttää. Jos menee yläkäppyröillä niin lienee aika ottaa puheeksi vauvan kokoarvio mammapolilla. Esikoisen jälkeen se on tehty kaikille ja on päädytty käynnistämään synnytys hieman ennakkoon. Kaksi nuorinta ovat siis syntyneet viikolla 38+ käynnistettyinä. Keskimmäinen käynnistettiin lääkkein ja nuorimmaista häädettiin pari päivää mm. oksitosiinitipan avulla. Kun beibe riittävästi laskeutui kanavaan, päästiin puhkomaan kalvot. Jälkimmäinen tapa ei sekään ollut mukava, mutta kuitenkin siedettävämpi kuin lääkekäynnistys. Ainoa ikävä puoli oli se, että ekan - tuloksettoman - käynnistyspäivän jälkeen vauvan sydänäänet olivat sen verran huolettavat lääkäristä, että hän määräsi minut ja mahan yöksi osastolle tarkkailuun. 

Aika paljon pyörii jo synnytys mielessä ja valitettavasti edellisestä kerrasta tuntuu muistavan mieleen vähän enemämän kuin toivoisi. Lisäksi harmittaa se, että kahden nuorimman lapsen kanssa minulla on ollut aivan mielettömän ihana neuvolantäti, jota toivoin nytkin meitä hoitamaan, mutta valitettavasti hän on vaihtanut toisaalle töihin. Tilalle ei ole löytynyt vakkaria, niinpä huomenna tapaan jo 4. tädin tälle raskaudelle. Se on kurjaa, koska hän ei tiedä paljoakaan meistä ja perheestä ja ei osaa välttämättä ottaa kaikkea huomioon. Tuntuu, että itse pitää olla vaatimassa asioita, jotka aikaisemmin olivat itsestäänselviä. Noh, annetaan tädille mahdollisuus ja toivotaan parasta!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista, se julkaistaan pikimmin!