Nyt beibe voisit alkaa syntyä! Ja mietteitä liikunnasta

Tästä eteenpäin lapsonen voisi syntyä ihan koska vain puolestani! Nyt raskausviikon 38 alettua lasta ei enää pidetä ennenaikaisena syntyneenä ja valmishan hän onkin, mitä nyt pientä hienosäätöä vielä tapahtuu. Mutta, hienosäätöähän tapahtuu kauan vielä syntymän jälkeen, mm. ruoansulatus ja suolisto kehittyvät tuonne 3-4 ikävuoteen saakka. Kokemukseni perusteella mieshenkilön kasvu ja kehityksen hienosäätö jatkuvat tuonne 30 ikävuoden tuntumaan. 

Vau.fi kertoo, että raskausviikolla 38 vauva painaa kutakuinkin kolme kiloa ja on n 46 cm pitkä. Tässä vaiheessa vauvelin kasvu hidastuu - onneksi - mutta pojat kasvavat vielä vähän nopeammin kuin tyttöset. Äidillä taas - omakohtaisesti - alkaa kärsivällisyys olla koetuksella. Syntyisi jo! Toisaalta, lähestyvä synnytys hirvittää edelleen ja sitä voisi vielä lykätäkin, järkeily asiassa ei auta. 

Synnytys on hyvin primitiivinen kokemus ja mielestäni myös siihen liittyvä pelko tulee jostain syvemmältä. Vaikka pelottaa, tiedän että synnytyksen aikana "alkunainen" ottaa vallan. Synnyttäjä siirtyy tietynlaiseen mielentilaan, jossa keskittyy vain käsillä olevaan hetkeen ja siinä toimimiseen: supistuksiin ja hengittämiseen, ajoittain kiroilemiseen. Puudutusten kannalta ansa piilee juuri tuossa, tämä taas vain omiin kokemuksiini perustuen: hetkessä elävä ei osaa ennakoida tai ajatella, että kohta tarvitsen jotain ilokaasua parempaa apua ja kätilöt valitettavasti ovat lähinnä kannustaneet kaasutteluun... Eli nyt valmennetaan Hra R. pitämään rouvan puolia salissa ja pyytämään jotain piikkiä aina varmuuden vuoksi kun kätilö edes kurkkaa huoneeseen!

Asiasta toiseen! 

Vau.fi:n sivuilla löytyi myös juttua raskauden aikaisesta liikunnasta, klik! Jutussa crossfitiä treenaava odottaja oli saanut "kannustavaa palautetta" mm. siitä, että voimaharjoittelullaan hän tulee menettämään vauvansa ja että odottajan tulee keskittyä jonkinlaiseen äidilliseen pumpulimaiseen hellyyteen, on häpeällistä, että nainen treenaa kovaa. Uskomatonta kuraa. 

Kun odottaja on harrastanut reipasta liikuntaa ennen raskautta, voi hän sitä turvallisesti (ellei raskaudentila tms. anna muulle syytä) jatkaa. Kevennellä voi loppua kohti ja esim. kuntosaliharjoittelussa pitää olla tarkkana asennoissa, ettei tule litistelleeksi mahaa. Lajia voi vaihtaa kumparelaskusta tai taitoluistelusta vaikkapa uintiin. Raskaudenaikainen liikunta vahvistaa äitiä ja vauvaa, vähentää sokeriaineenvaihdunnan ongelmia ja auttaa hallitsemaan painonnousua. Äidin lihominen vaikuttaa myös lapsen rasvakerrokseen ja useimmat meistä kai synnyttävät mieluummin normaalikokoisen kuin jättivauvan? Liiallinen pienuus on myös vauvalle haitaksi, ja vauvan normaalia kasvua seurataan toki senkin vuoksi. Katso vaikkapa THL:n sivut aiheesta, klik!

Potilaan lääkärilehdessä puolestaan viitataan Lääkärilehdessä tänä vuonna julkaistuun juttuun raskaudenaikaisesta liikunnasta, mahdollisista syistä pidättytyä siitä ja etenkin liikunnan myönteisistä vaikutuksista ensisynnyttäjän kokemiin masennusoireisiin vauvan synnyttyä, klik! Terveyskirjasto puolestaan sanoo näin raskaudenaikaisesta liikunnasta, klik! 

Johtopäätöksenä voitaisiin kai todeta, että liikunta on hyväksi olet raskaana tai synnyttänyt tai ihan vaan ihminen. Liikunnalla on moninaisia hyviä terveysvaikutuksia ja äidille se on monesti ihana oman rauhoittumisen hetki, joka tukee henkistä jaksamista. Jälleen kerran, raskaus on mitä ihanin tekosyy keskittyä omaan hyvinvointiin!