Sitten on laulun sankari, Mikko-sika, joka kekseliäästi onnistuu vuodesta toiseen välttämään teuraaksi joutumisen. Yhtenä vuonna Mikko piilottelee puuceen alla, toisena kiipeää kuuseen ja kolmantena lennähtää Mallorcalle grillautumaan palmun katveeseen. Isäntäväki joutuu tyytymään kalkkunaan. Kun joulu on vietetty ja isäntäväki on dietillä, palaa Mikko-sika aina luottavaisesti kotiin, omaan lättiin, jouluherkkujen jämät syömään. Mikkokin taitaa viettää aika vapaata elämää. Vaikka onni jonakin joulunalusaikana loppuisikin ja sika päätyisi kinkuksi, niin varsin vaiheikas elämä karjulla olisi takanaan.
Esteri ja mielikuvitussika Mikko ovat todella onnekkaita röhkijöitä verrattuna tehotuotettuun kinkkuun. Sika on hyvin älykäs eläin, joka kaipaa virikkeitä ja tilaa liikkua. Kumpaakaan ei ole tavallisessa sikalassa tarjolla. Salaa kuvatuista videomateriaaleista on nähtävissä, että osassa sikaloita kärsimyksen (en viittaa nyt sian kärsään!) määrä on vielä suurempaa kuin edes jotenkuten vastuullisesti hoidetussa sikalassa. Salakuvausta parjataan ja syytetään häirinnästä ja tautien levittämisestä. Eittämättä se laitonta onkin, mutta miten muuten ihmiset saisivat tietoa tuotantoeläinten kaltoinkohtelusta? Eläimelläkin tulee olla oikeus lajityypilliseen elämään ja kuluttajalla tulisi olla mahdollisuus valita ekologisesti ja eettisesti kestävä vaihtoehto joulupöytään, jos lihansyöjä sattuu olemaan. Eettistä valintaa ei voi tehdä tietämättä taustoja (esim. angoravilla-kohu tällä viikolla). Tehotuottajien intresseissä ei taida olla pelata kovinkaan avoimin kortein.
Luomukasvatettu porsas saa viettää ainakin hieman sikamaisempaa elämää ennen teuraaksi joutumistaan, vaikka luomusiankaan elämä ei ihan Esterin vapauden tasolle yllä. Jos kinkku joulupöytään tarvitaan ja sian kasvattaminen ei onnistu esimerkiksi juuri kaupungin keskustassa, niin luomukinkku on ihan hyvä valinta. Ja jos kinkku ei maistu, niin kalkkunoitakin saa kotitiloilta kun ajoissa tilaa. Ja sittenhän on vegekinkut, mutta rakas Hra R. ei moisista halua kuullakaan! Joku tykkää porosta, vaihtoehtoja on paljon. Oma suosikkini on kyllä lanttulaatikko...
Entäpä toimet omien kinkkujen sulattelemiseksi?
Tämä emakko raahusti eilen seitsemän kilometrin (tasan, kotiovella tuli 7 km Enndomondon mukaan täyteen!) kävelylenkin rattaiden kera. Tänään jotain muuta. Hölkkää jos tiet eivät mene ihan jäälle, tänään on sohjokeli. Salikortti tulee postissa varmaan tällä viikolla kun se eilen tilattiin ja sitten pääsee salitreeni kunnolla käyntiin!
Sekavan sikoja syleilevän postauksen päätteeksi vielä Mikko-sian tarina ja Jaakko Teppo:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista, se julkaistaan pikimmin!