Mikäs se siellä pilkottaa? Eli edistyskuva!

Nyt taas tunsin itseni todella naurettavaksi mutta päätin, että kun liikuntablogia (muiden aiheiden ohella) kirjoitellaan, niin edistyskuvat kuuluvat asiaan. Siinä jo vähän sitä pyöreyttä ja muotoa hauiksessa ja olkapäässä alkaa näkyä, suunta on oikea! Maha pömpöttää...

Tänään oli siis rinta- olka- haiuspäivä ja sepä näytti tältä:

• Crossailua alkuun
• Takakyykky 10/20kg, 3x10/60kg (ylimääräinen mutta kun mahtui tekemään niin tein sitten ilokseni) YLLÄTYSKYYKKY!
• Penkkipunnerrus 10/20kg, 3x8/30kg
• PecDec 3x15/20kg
• Pystypunnerrus tangolla ja pystysoutu superina, 16 kg tanko, 3x10+12
• Vipunosto 5kg kp:t 3x10, ihan muuten vain väliin kevyenä lisänumerona seuraavaa suorituspaikkaa odotellessa
• Takaolka taljalla 4x12, 35kg
• Hauiskääntö tangolla, 20kg, 3x10
• Hauis vasaraotteella, pudotussarjan tapainen: 8kg, 6kg, 4kg kutakin niin kauan kuin menee ja sitten kevyempää ilman taukoa
• Vatsalihakset

Ja sitten kotiin jossa kumma kyllä vallitsi erittäin hyvä järjestys ja saunavalmiit nasut! Tästä on hyvä jatkaa lankalauantai-iltaan ja suunnitella huomista täsmäiskua pihalle kera haravan ja kalkkisäkin. Hetkellisesti muuten mietin, että lankalauantaina jos ei ole lankoja värjättäväksi niin voiko värjätä tukan? Luovuin ideasta, imetys sen verran rankasti on verottanut kasvustoa että annetaanhan levätä ja juurikasvun rehottaa...

Hiljaa, hiljaa hiivitään...

Tai tömistellään, mutta hiljaa kumminkin. Tai hitaasti. Tiet ovat osittain sulia mutta siellä täällä arvaamattomissa mutkissa jäätä vielä täälläkin löytyy. Siinä lentää hanurilleen helposti, kun -3 näöllä pimeässä seikkailee. Piilarit hankintaan? Ja siis: siellä täällä jäätä vielä löytyy. Hiihtokauden pitäisi jo olla luistavimmillaan ja täällä odotellaan, lunta. Lumetetutkin pätkät ovat jo sulaneet. Säätiedotuksissa näkyy vain vesisadetta. Kyllä se niin kyrsii, vaan minkäs teet? No hölkkäät sitten.

Eli tänään oli hölkkäpäivä, kuusi kilometriä taittui rauhalliseen reilun 7 minuutin km-aikaan ja enempään ei tänään olisi pystynyt. Kaksi reipasta jalkatreeniä takana ja lentsun vuoksikin palautuminen on vielä vähän hitaampaa. Viiden kilometrin kohdalla tuntui, että pohkeet poksahtavat. Huomenna on ilmiselvästi lepopäivä. Mutta, olen tyytyväinen että sain lenkin tehtyä ja olen tyytyväinen, että tehdyt treenit TUNTUVAT lihaksissa. Uskon tehneeni jotain oikein. Barbadoslainen pikajuoksijan pakarapatteristo on vain ajan kysymys...

Karstan karkoitus ja velmu vauveli

Ihanalla vauvelillamme kertyi päähän yllättäen oikein kunnon karstakerrostuma. Näyttää häijyltä ja saattaa kuulema haiskahtaakin...Neuvolan täti kehotti Ceridal-öljyllä pehmittämään ja harjailemaan - ei mitään apua. Sama tavisvauvaöljyllä.

Jouluaaton aattona jouduin käyttämään pienen lääkärissä yskän vuoksi ja erittäin lupsakka, juuri isäksi tullut nuori lääkäri ehti jaaritella kaikesta maan ja taivaan välillä (meillä on loistokunta - lääkärille pääsee heti ja lääkärillä on aikaa!). Kaksi asiaa jäi mieleen:

• Karstan poistoon Aqualan L
• NenäFridalla imetään posket lommolla limaa aina kun on tarpeen (päin vastoin kuin äitiysneuvolan täti ohjeisti...Uskon lääkäriä!)

Ja kappas Aqualanilla karsta tosiaan irtosi, nyt kun vielä saisi lapsirukan hiukset rasvattomaksi! 

Muuten rakkaan vauvelimme kuulumisia: syö runsaasti yötä päivää, hymyilee ja kikattaakin välillä - mikä ihana ääni! Jokeltelee tai ainakin kovasti yrittää. Erilaisia äänteitä, joista loppuosa usein kiekaistaan "sisäänpäin". Masullaan kannattelee päätään hienosti ja seuraa leluja katseellaan.Vaatteista käytämme nyt jo koon 62 bodyjä ja housuja! Mihin se pikkuvauva-aika juoksee, miksi sillä on niin kiire? 

Tässä joku päivä ajattelin kirjoitella lasten kanssa liikkumisesta, omien kokemusten pohjalta. Sehän ei enää olekaan niin helppoa mennä ja tulla tiettyjen aikataulujen mukaan, mutta paikoilleen ei tarvitse jäädä. Aiheesta vaikkapa ensi vuonna sitten!

Kas näin heiluu peppu!

Nyt ehtii vielä hyvin ennen joulua kunnostautua treenien parissa ja nyt kun salijäsenyys on kunnossa, niin piipahdin eilen ja tänään heiluttelemassa painoja. Varsinaisesti uuden ohjelman ekan päivän tein tänään ja tällä ohjelmalla jatketaan nyt jokunen viikko. Ohjelmaa pitää tietenkin päivittää sopivin välein, jotta treeneissä teho säilyy. Juhlavieraista, viikonlopun touhuista, lentsusta ja joulun odotuksesta uupuneet pikkunasut ovat olleet sen verran haastavaa seuraa, että salille lähdin tänään oikein, oikein mielelläni...Onko muuten muilla tietoa tahi teoriaa siitä, miksi juuri äidille huudetaan ja miksi juuri äidin tavarat pyritään tuhoamaan tai ainakin hukkaamaan? Noh,  tässäkin asiassa treeni teki tehtävänsä, stressi jäi salille. Hyvä treeni (ja ruoka), parempi mieli!

Salihommat  näyttivät tänään tältä:

• Takakyykky tangolla, yht. painoa 35 kiloa, 4x12. Tätä piti tehdä hitaasti ja harkiten, jotta menee kutakuinkin oikein suoritus. Tein nyt ekaa kertaa ja siksi painoa oli vähän. Kun suoritusvarmuutta tulee, lykkään lisää painoa tankoon!
• Hack-kyykky, 3 sarjaa, 12 toistoa, 50 kiloa
• Jalkaprässi, 3 sarjaa, 20 toistoa, 120 kiloa
• Pohjelaite, 50 kilon levypainot, 3 sarjaa, 15 toistoa
• Reiden ojennus sellaisella laitteella, 3 sarjaa, 12 toistoa ja 35 kiloa
• Vatsalihasrutistukset keskittyen myös alavatsan rutistamiseen, 3 sarjaa, 30 toistoa

Alkuun crossailua 10 minuuttia lämpimiksi. Uudella salilla ilmastointi tosiaan pelaa ja lämpöä saa hakea melko tehokkaasti... Treenin jälkeen oli asiallinen tutina jaloissa, joten uskoakseni homma meni hyvin. Nappasin kaupasta tulomatkalla ProFeel-jogurttijuoman palautusevääksi, siinä on 15 grammaa proteiinia. Pitää syödä vielä rahkaa tässä illemmalla. Hra R:lle toin hopeatoffeita. Elämä on reilua.

Synnytyksen jälkeisiä toimenpiteitä tehtiin vielä tänään lääkärillä, kun kävin alavatsan ultrassa. Vasemmalla puolella on kipuilua ja sitä selvitellään hieman. Luulisin kuitenkin, että siellä vain jokin jänne vielä palautuu oikealle paikalleen ja se aiheuttaa välillä kipua myös selän puolelle. Ei ole haitannut liikkumista eikä liikkuessa vaivaa, joten motolla "oman fiiliksen mukaan" en ole jättänyt tuon vuoksi treenejä väliin. Vastauksia saanen sitten loppuviikosta.

Seuraavaksi suihkuun ja imetyspuuhiin, tupsutukkainen mussukka tuossa vihjaavasti mutustaa nyrkkiään.

Eka adventti ja viikon miinukset!

Aamuyöllä heräsin neljän aikaan valoihin olohuoneessa. Vanhimmainen nasunen oli jo virkustellut odottelemaan joulukalenterien avaamista. Tai sitten hän vakoili, käykö tonttu todellakin ujuttamassa Korvatunturin rahan (suklaakolikko) taskukalenteriin. Viime vuonna oli kuulema kummasti äidiltä näyttänyt tämä tyyppi, joka karkkeja kalenteriin piilottelee...Sanomattakin on selvää, että toimitin aamuöisen kukkujan takaisin omaan sänkyynsä. Sieltä se sitten taas kuuden maissa konkoili ylös. Jos kalenterin avaus jännittää noin, niin miten nämä nukkuvat ollenkaan aaton lähetessä?

Aamulla syötiin riisipuuroa suunnitelman ja tavan mukaan ja sain aamuaerobisenkin crossailtua, mutta suksille en tänään(kään) päässyt. Ladut ovat kuulema tosi huonot ja muhkurajäiset, joten ei sinne kannata mennä suksiaan pilaamaan. Sain onneksi lenkkikaverin ja kävimme iltasella reilun kuuden kilometrin rauhllisen hölkkälenkin pikkupakkasessa. Lenkin jälkeen heiluttelin hieman käsipainoja hartioita herätelläkseni ( vipunostoa sivulle ja pystypunnerrusta kolme sarjaa) lisäksi tein kolme sarjaa vatsarutistuksia, joihin koetin oikein kunnolla keskittyä. Ei oo helppoo kun synnärin ohjeiden mukaan pitäisi keskittyä myös lantionpohjan lihaksiin yhtäaikaa...Lisäksi rutistelin kylkiä.

Siinpä se on sujahtanut ensimmäinen adventtisunnuntai!

Ja ne mitat!

• Vaaka, -1,2kg eli yksi kilo, ihan ok mutta kovasti tykkäisin sellaisesta isommasta pyrähdyksestä alaspäin...
• Vyötärö, -2cm

Maailman ihanimmat varpaat ja Endomondo

Tänään oli se hölkkäpäivä kuten suunnitelmaan kuului. Sports Trackerin kanssa luovutin ja latasin kännyyn Endomondon ilmaisversion ja kappas, sehän toimi! Jopa niinkin hyvin, että meinasin saada halvauksen lenkin alussa, kun ensimmäisen kilometrin täytyttyä Endomondon naisääni huuteli taskusta väliaikaa englanniksi. En siis ollut varautunut tuohon...Matkaa lenkille kertyi 5,3km ja keskimääräinen kilometriaika oli hidashidashidas n.7min 20 sek, mutta en anna sen lannista. Onhan sekin jo ihan hyvin, että näin pian synnytyksestä pystyy hölkyttelemään!

Lonkissa tuntuu tämän viikon reippailut aika kovasti, samoin vatsalihasten seudulla. Viikonlopuksi tilaankin kaunista säätä, jotta pääsemme rattaiden kanssa ulkoilemaan. Viikkoon olisi hyvä mahduttaa peruskestävyyden vuoksi pitkä ja rauhallinen lenkki vaikka kävellen tai parikin, jos aikaa riittää.

Ja sitten ne maailman ihanimmat varpaat. Vai onko joku kenties eri mieltä? Ihana pötkyläinen ihanassa kietaisubodyssään, vielä menee 50cm. Girandola-merkkinen taitaa tuo olla, valkoinen ja ihania kullanhohtoisia tähtiä...Ja supersuloinen pieni mussukka joka taitaa taas kaivata maitotonkkaa!

Vauvan tuoksua ja hieman hienkin

Viime viikkoina Guccit ja D&G:t ovat saaneet jäädä kaappiin pölyyntymään. Tavallisesti suihkautan jokaikinen aamu suhauksen päivään (ja vuodenaikaan!) sopivaa tuoksua, mutta nyt olen vältellyt tuota tapaa kahdesta syystä: en halua tuoksua vauvan nenään muulle kuin äidille ja toisaalta itse haluan keksittyä ihanaan vauvan tuoksuun. Voi kuulostaa omituiselta. Mutta vauvan tuoksua parempaa ei yksinkertaisesti vain ole, ihana hieman makea tuoreen ihmisen aromi! Johon välillä sekoittuu maitokakan hapan vivahde.Vauva-parka ihmettelee miksi äiti nuuskuttaa korvan juuressa. Ja ei meillä sentään hiki oikesti lemua, vaikka se urheillessa kiitettävästi lentääkin, kiitos hormonien. Suihkussa käydään säännöllisesti, ei ihan au naturel kumminkaan...

Kas siinäpä näpsä aasinsilta päivän treenien kirjaamiseen! Tänään olisi virallisesti ollut lenkkipäivä, mutta sumun ja sateen hyytävä yhdistelmä ei houkutellut ulos. Päädyin taas crossailemaan ja lihaskuntotreenaamaan, kuten eilenkin. Huomenna hölkätään vaikka sataisi äkäisiä ämmiä. Eilen crossasin 35 minuuttia, jonka jälkeen tein pitkät kyykkysarjat kolmeen kertaan, sitten ehdin etunojapunnerruksia tyttöjen tavalla 3x15 ennen kuin vauva vaati palvelua. Tänään taas ohjelma näytti tältä:

• 30 minuuttia crossailua ja Greyn anatomiaa ruutu.fi:stä
• Vipunosto sivulle 3x20
• Vipunosto eteen 3x10
• Hauiskääntö 3x20
• Ojentaja 3x10, vuorokäsin ilman taukoa

Kaverina ne vanhat 6kg käsipainot kummassakin käpälässä. Loppuverkan nimisä pesin kylppärin, hyötyliikuntaa jaloimmassa muodossa, sanoisin. 

Punttijumppaa ja pauppa-asiointia

Tänään oli ihana marraskuinen +2 asteen lämpötila sekä viiltävä tuuli, ei paljon houkutellut ulos... Pakolliset kauppa-asiat (pauppa, sanoo toiseksi nuorin) juoksin kaikkien neljän lapsen kanssa ja ihmeen kaupalla kukaan ei menettänyt hermojaan. Lapset eivät villiintyneet juoksemaan ympäri markettia eivätkä ryöstäneet karkkihyllyä, kuten aluksi pelkäsin. Autossa matkalla kauppaan pidin huolellisen ja pitkällisen perehdytyksen aiheesta "Kaupassakäynnin taito ja Joulupukin lahjasäkki". Se taisi auttaa.

Säästä johtuen en edes harkinut lenkkeilyä tänään vaan päätin jo aamulla crosstraineroida ja punttijumppailla. Pysyin päätöksessäni kiitettävästi. Lopputulos näytti tältä:

• 30 minuuttia reipasta crossailua
• askelkyykyt, 12kg lisäpainoa käsipainojen muodossa, 3 sarjaa, 15 toistoa
• vipunosto sivulle ja pystypunnerrus, 20 ekaa ja 10 toista, kolme sarjaa
• ojentajapunnerrus, 6kg, kädet vuorotellen ilman muita taukoja, 3 sarjaa, 10 toistoa
• vatsalihaslankutus 2 x 20 sek.
• Ja tässä vaiheessa vauva halusi maitoa

Eilen yritin armaan Hra R:n ohjeistuksella opetella etukyykkyä. Yritys kaatui totaaliseen keskivartalon tuen puutteeseen, tuossa liikkeessa vatsalihakset tulevat tarpeeseen. Takakyykky ei sujunut paljoakaan paremmin. Näin ollen pysyttelen askelkyykyissä ja koetan kuntouttaa vatsalihakset. Poikittaista saa jo treenata, muiden kanssa pitää raskauden jälkeen odotella hieman pidempään (linea alba - jännekalvo suorien vatsalihasten välissä palautuu hitaasti, jos palautuu, ja liian varhainen treenaaminen voi jopa heikentää palautumista. Tapauksessani tuo on kyllä vähän teoreettista, kiitos neljän raskauden ja 4,6 kiloisena syntyneen esikoisvauvan...)

Eilen jäi Silta katsomatta, joten katsomme sen nyt boxilta. Sitä seuraavaksi. Ja imettämistä.

Pikkuinen kolme viikkoa ja mamman mitat

Tämä tuuhealla tukalla varustettu ihana pikkuihminen täytti tänään jo kokonaiset kolme viikkoa. Aika menee todella nopeasti, täytyy taas kerran todeta! Kolmeen viikkoon on mahtunut paljon vaipattelua, syöpöttelyä, röyhtäilyä ja unia, etenkin vauvan osalta... Nuha on jo hieman helpottamassa, mutta D-vitamiinit ovat aiheuttaneet uutta masuvaivaa vauvelille, siinä aika auttanee.

Tänään pikkuinen on jaksanut tuijotella tummilla silmillään ja ihmetellä maailmaa ihan erityisen reippaasti. Päivällä kävimme koko lauma pienellä kävelyllä, vauva omisssa rattaissaan ja isommat lapset omin jaloin. Ulkona on todella marraskuista, kuten tuossa alla olevassa kuvassa näkyy: kosteaa, kylmää ja valitettavan lumetonta.

Illalla kävin sitten omalla lenkillä, kirmailemassa taas... Toisin sanoen siis hölkkäsin hitaasti mutta varmasti viiden kilometrin lenkin ja olen suoritukseen tyytyväinen. Happi kulki hyvin edelleen ja jaloista alkaa löytyä hyvä rytmi, jota on helppo pitää yllä. Ainoa, joka vastustaa on Sports Tracker, se vain ihan totaalisesti kieltäytyy toimimasta muutamaa minuuttia pidempään. Pitää miettiä jokin korvaava ratkaisu tuohon ajan ja vauhdin mittaamiseen, niin ja matkan tietenkin.

Eilen oli lepopäivä, kävimme vain pienellä iltakävelyllä nasulauman ja armaan Hra R:n kanssa. Mutta lepoakin tarvitaan!

Perjantaina hytkyin crosstrainerilla hieman reilun puolikkaan tunnin ja sen jälkeen ehdin tehdä hyvin lyhyen punttijumpan ennen kuin vauveli vaati maitotonkkaa lähelleen.  Aloitin askelkyykyillä, 20/puoli ja kolme sarjaa. Sen jälkeen tein hauiskääntö-pystypunnerrus -yhdistelmäsarjan (3 sarjaa, 20 toistoa) ja kulmasoudun ehdin aloitella, sitten pitikin rientää meijerivuoroon.

Entäpä sitten ne tämän viikon tulokset? Vyötäröltä on senttejä tippunut kolme kokonaista tämän viikon aikana ja vaaka näyttää puolestaan 2,5kg vähemmän kuin viime sunnuntaina. Ihan ok, tästä on hyvä aloittaa taas uusi viikko!

Vauva täyttää kaksi viikkoa!

Suunnilleen tähän kellonaikaan kaksi viikkoa sitten pääsimme synnytysalista lapsivuodeosaston puolelle, miten ihmeessä aika menee näin nopeasti?! Pieni tyttömme on tässä ajassa alkanut jo kovasti hakea katsekontaktia ja ilmaisee itseään hyvin pontevasti jos maitotonkka viipyy esim. 10 sekuntia tilatusta. Ihana, suloinen ja kaikin puolin täydellinen pieni ihmisen alku!

Raskausaikaa, jopa noita hankalia ja pitkäksi käyneitä viimeisiä viikkoja sekä itse synnytystä nostalgia kaunistaa jo kummasti. Tosin synnytyksestä en edelleenkään ihan kauhean paljon muista, mutta pääasia on että kokemus oli lopulta ihan hyvä ja kivunhoidon puute ei missään nimessä jäänyt vaivaamaan. Ja mies ei syönyt kiikkustuolissa banaania, siitä olen ihan varma.

Sitten päivän liikunta -teemaan! Kävimme koko perheen voimin kävelyllä, varusteiksi tarvitaan siis tuplarattaat, vauvalle omat rattaat (vuonna 2007 esikoiselle ostetut Gessleinit ovat edelleen hyvät!) ja esikoiselle pyörä.  Onhan siinä varustusta...Sää oli hieman tihkuinen mutta kohtuullisen lämmin, joten vauvankin kanssa tohti lähteä ulkoilemaan. Pieni nukkui koko matkan tyytyväisenä ja isompikin prinsessa torkahti rattaisiin. Matkaa kertyi Sports Trackerin mukaan 5,3 kilometriä ja keskinopeus oli 5,4km/h, ei tuo päätä huimaa, mutta esikoisemme teikaroi pyörällään siihen malliin,  että matkanteko katkesi muutamaan otteeseen.

Miten sitten se ns. kesäkuntoon-projekti, tai enemmänkin Kuntoon raskauden jälkeen -hanke? Tällä viikolla vyötäröltä on huvennut 4cm. Tämä selittynee sillä, että kroppa alkaa hakea "normaalia muotoaan" nyt kun iso maha on poissa ja varmaan osaltaan nesteitäkin on irronnut. Vaaka näytti miinusta n.3kg, josta siitäkin osa varmasti on nesteitä. Toiveikkaana ajattelen kuitenkin, että edes vähän laardiakin siinä olisi huvennut...Mutta, tässä hankkeessa pusketaan eteenpäin kuin mummo lumessa, hitaasti ja varmasti. Tilannetietoja tästä taas viikon päästä!