Äitienpäivää!

Hyvää äitienpäivän iltaa kaikki äitylit! Toivottavasti päivänne on ollut leppoisa ja omanoloinen. Esimerkiksi, minulle ei tarjoiltu kahvia  eikä lehteä sänkyyn. Herätessäni minulla on yleensä kiire pissalle ja lehden luen mielelläni ruokapöydän ääressä kera kahvin ja armaan aviomiehen,  ei sitä mukavaa tapaa voi äitienpäivänäkään liiaksi muuttaa. Armas aviomies huolehti kuitenkin ruokahuollosta tänään ja tavoista poiketen, armaani kannustamana, vedin päiväunet vauva kainalossa. Lahjojakin sain: ihanan pehmoisen ja lämpimän aamu/iltatakin joka on huippua kiskaista päälle kun lenkin/treenin jälkeen tulee hytisevänä suihkusta. Lisäksi sain tuon ihanan kuvassa olevan, esikoiseni itse tekemän muffinineulatyynyn.

Kuvan kakulla ei sen sijaan ole mitään tekemistä äippäpäivän kanssa: se on armaan toiseksi nuorimmaiseni synttärikakku. Eilen juhlimme toisen pikkuneitimme 3-vuotissynttäreitä ja kovin oli prinsessallista! Ihania mekkoja ja suloisia pienen tytön tavaroita astioista keijunukkeihin, söpöjä kuppikakkuja, vaaleanpunaisia vaahtiksia ja muita herkkuja. Oli kivaa! Tein kaloritietoisille vieraille ja itselleni sellaisia rahkavaahtokuppeja: pieneen nättiin astiaan muutaman lusikallisen verran rahkaa (mansikoita, milbonan rasvatonta, flora-vispiä, vähän mansikoiden mehua ja liivatteella napakkuutta) ja päälle marjoja. Maistuivat myös lapsille. Tunnustan auliisti syöneeni myös tuota kuvan kakkua ja hyvää oli sekin: omena-vaniljavaahto -täytteellä. Mutta nyt on juhlat juhlittu ja ateriakuri pitää taas palauttaa.

Urheilupuoli sitten?

Perjantaina en ehtinyt liikkumaan juhlajärjestelyiltä, mutta lauantaina aamusta ryntäsin salille, jotta ehdin kyykkytreenin ennen juhlien alkua. Se meni hyvin, oli mukavaa ja tuntui tehokkaalta. Tykkään tehdä aika lyhyillä palautuksilla ja uskon että, se tehostaa treeniä, kunhan ehtii hieman levätä etteivät sen vuoksi jää sarjat vajaiksi.

Tänään kävin sitten juoksemassa treenikamun kanssa kakkukaloreita vähemmälle: n. 11-12 kilometriä metsässä sujui mukavasti juoruillen, kevyessä tihkusateessa. Huomenna on salipäivä ja mave/selkä-päivä vuorossa. Keskiviikolle suunniteltiin mäkitreeniä. Siitäpä se viikko taas käynnistyy!

Kaurakeksejä, kakkavaippoja ja päivän jumpat

Tänään oli sisäpäivä sateesta ja laiskotuksesta johtuen, joten piti keksiä tekemistä sisällä lasten kanssa. Katsottiin yksi elokuva, piirrettiin yhdessä ja leivottiin kaurakeksejä. Sairaan hyviä, valitettavasti. Onneksi nasuillekin maistuivat, niin eivät ehtineet pakkautumaan tuohon reisien seudulle. 

Ihana vauvanen antoi oman osuutensa päivän aktiviteetteihin kakkavaippojen muodossa, niitä riittää vuorokauden kaikkina aikoina ja runsaasti...On muuten mielenkiintoista, miten jotkut vauvat kakkaavat vain muutamana päivänä viikossa ja toiset taas solkenaan. Kumpikin on kuitenkin ihan normaalia, joten ei aihetta huoleen. Pissavaippoja vastasyntyneen tulisi täyttää keskimäärin 6 kappaletta per vuorokausi, sitä kannattaa toki seuratakin, mm. ettei vauva pääse kuivahtamaan.

Kaurakeksien vastapainoksi piti keksiä tietenkin jonkinlaista liikunnallista ohjelmaa ja kun ulkoilu pimeässä ja sateessa ei houkutellut, päädyin crosstrainerin ja punttijumpan yhdistelmään. Kutakuinkin näin se meni:

• Crosstraineria reippaasti 30 minuuttia Once upon a time katsellen. Crosstrainerin hyödyllisyydestä treenilaitteena oli hieman juttua Iltalehden verkkosivuilla, kritiikkiä tuli mm. epäluonnollisesta liikkeestä. Esim. juoksemisen ja hyppelemisen katsottiin muokkaavan kehoa paremmin. No en väitä vastaan, mutta sanonpa vain, että jos lonkat ovat raskaushuurujen jäljiltä löysät ja meijeriosasto pullollaan, niin ei siinä tee mieli kirmailla ja loikkia...Crosstrainer tarjoaa siis mukavan pehmeän liikkeen, ja kaloreitahan kuluttaa enemmän polkemalla enemmän.
• Askelkyykyt, 3x15/puoli. Vatsalihaksissa (niissä olemattomissa) tuntui hieman epämukavuutta ja sen vuoksi säästeliäät sarjat.
• Kulmasoutu käsipainoilla ja vipunosto sivulle, kumpaakin 15 ja sitten tauko, 3 sarjaa
• Ojentajapunnerrus 3x12/käsi
• Hauiskääntö myötäotteella ja pystypunnerrus, 3 sarjaa, 15 toistoa. Paitsi ettei viimeisellä kerralla mennyt kuin 12.

Tauot sarjojen välillä pyrin pitämään lyhykäisinä tehokkuuden nimissä. Liian pitkät tauot ovat saliharjoittelussakin yksi kompastuskivi. Ei kannata juoruilla ja hengailla facebookissa kun on salilla, siellä treenataan. Lisäksi on hyvin ärsyttävää, että taukoja istutaan esim. vinopekin tms. päällä isommalla porukalla. On aina hieman ärsyttävää mennä häätämään taukoilija(t) tarvitsemaltaan laitteelta/penkiltä tai muulta vastaavalta. 

Meijerivelvollisuudet kutsuvat taas vaihteeksi!

Masuasukas ja mamma, RV38

Maha näyttää pienemmältä kuin tuntuu!

Viikko  38 alussa! Mamman vointi on hieman vaihteleva: välillä supistelee, liitoskivut vaivaavat varsinkin jos liikkuu tai on pitkään paikallaan. Että siinä kun koettaa keksiä hyvän välimallin!

Tänään aion pakata vielä sairaalakassin, tohvelien ja kosmetiikan kanssa mukaan lähtevät beiben bodyt ja omat potkarit. Sairaalan vastasyntyneiden vaatteet ovat niin isoja ja vanuttuneita - ainakin ennen olivat - että mieluummin prinsessalle ihan omat mukaan.

Kosmetiikka voi kalskahtaa jonkun korvaan kummalliselta, mutta se pitää sisällään saippuat, sampoot ja muut tykötarpeet, kuitenkaan ripsaria ja bb-voidetta unohtamatta. Oma olo kohenee heti kun vähän pakkeloituu, totesin jo edellisellä reissulla. Meikkasin jopa aamulla synnytyssaliin lähtiessäni, mikä kuulostaa varmaan todella turhamaiselta. Ja onkin sitä. Minkäs teet. Olen nainen, meikkaan ilokseni. Kestäkää.

Tänään oli ihan mahtavan kaunis syyspäivä ja hyötyliikunnan nimissä haimme taas eskarilaisen kotiin höökivaunujen avulla, osittain "metsäreittiä" pitkin. Metsäreitti muodostuu käytännössä lähistöllä olevan hiihtoalueen latupohjasta, mutta on oikein hyvä kärryjen kanssa kuljettavaksi.  Ulkoilun lisäksi, siinä meni reippaasti kävellessä tunteroinen ja toinen haaveillessa, leivoin karjalanpiirakoita sekä ohrarieskoja, joista jälkimmäisistä tuli vähän enemmän ohranäkkäreitä. No, aina ei voi onnistua. Näkkärikin on hyvää! 

Key lime pie

Tämä saattoi olla hieman pitkään uunissa, mutta uskon ja toivon että on maukas. Päällä on karhunvadelmia ja limeä sekä tuoretta viikunaa. Tykkään noista väreistä, ihanan syksyisiä! Ja tuoreet viikunat ovat kyllä sikamaisen paljon parempia kuin kuivatut vastaavat, ihan hyvä välipalakin sellaisnaan. Kakussa on siis uunissa paistettu Digestive-pohja, kondensoitua maitoa ja paljon lime-mehua sekä kuorta raastettuna, myös jokunen keltuainen. Tosi helppo tehdä, kuittaan illalla oliko myös herkullinen.

Kakkuja ja lauantaipuuhia

Tänään ei ole tullut juuri liikutuksi, tunnustan suorilta...Seisoskelemista keittiön työtason edessä nyt vain ei voi laskea edes hyötyliikunnaksi. Aamulla kyllä luutusin paikkoja ja paukutin muutaman naulan paikoilleen joten ehkä sillä saan vähän anteeksi? Huomenna käyn sitten hyökkäysvaunun kanssa taas kävelyllä ja maanantaina voisi olla salipäivä, sikäli että kankut vetristyvät siihen mennessä.

Huomenna siis juhlitaan esikoisen synttäreitä, hieman jälkijunassa koska viralinen päivä oli tuossa Rodoksen reissun alla. Päästin itseni tässä juhla-asiassakin (laiskottaa niin laiskottaa!) helpolla enkä alkanut väsätä mitään ihmekakkuja, tein valmiin Spiderman-kakkukuvan avulla peruskermakakun jonka lisäksi tein Key lime pien Pirkan ohjeella ja Aleksanterin leivoksia tein myös, Kinuskikissan ohjeella.

Pihalle ähräsin jo vähän syystunnelmaa.

Jäi kamalasti valkuaisia käyttämättä, joten voisi kokeilla macaroneja tässä lähipäivinä tai ottaa varman päälle ja tehdä vaan marenkeja. Kermavaahdon ja marjojen kans marengeista tulee superhyvä jälkkäri, Eton mess. Meillä on sokerihiiriä taloudessa ja vaikka koetan itseäni pitääkin kurissa, niin eihän sitä voi hyviä valkuaisia tuhlata! Eikös niissä ole paljon proteiinia? Finelin mukaan valkuaisen massasta 94% on protskua ja taas kaniksen (pamuna, sanoo tyttäreni) massasta 66% on valkuaista. Ymmärrän kyllä että perusteluni ontuu eikä ole vedenpitävä... Ajattelisin kuitenkin, että jälkkäriherkku rahkalla höystettynä ja paljon marjoja sisältävänä on pieni synti karkkipussiin verrattuna!

Masuasukas on alkanut varmaan tuntea olonsa ahtaaksi, sen verran touhukkaasti kaveri etsii ulospääsyä, milloin mistäkin kohtaa. Illalla Hra R. epäili, että pieni tulee pihalle aitoon Alien-tyyliin rintakehän kautta, sen verran raisuja muuveja siinä aaltoili heti kylkiluiden alla. Toisaalta, kanavaa kohti tuntuu myös painetta, joten uskoisin että pikkuihminen koettaa jo ottaa asemia lähtökuopissa ja mikäpä siinä; sitten itse synnytys pääsee mukavasti käyntiin ja jos käynnistystä tarvitaan niin se voitaneen tehdä kalvot puhkaisemalla eikä lääkkeillä (jälkimmäisestä on todella karuja kokemuksia ja ikäviä muistoja. Sain tabletin liikaa, hoitaja mietti sitä pitkään antaako, ja meno oli sitten todella rajua ja nopeaa sen turhan tabletin jälkeen).

Ensi viikolla menen synnärille jutustelemaan synnytyksestä ja anestesia-asioista ja toivoisin, että jossain vaiheessa beiben koko arvioitaisiin myös. Sf-mittahan on yläkäppyrällä, joten on syytä varautua isoon vauvaan. Sokerirasitus oli puhdas ja paino on ollut hyvin hallinnassa raskauden ajan, joten kokolias vauva selittynee pitkälti sillä, että oma äitini sai ponnistaa pihalle 4,5kg painavan tyttären...Kätilö oli kuulema sanonut, ettei ole tämä lapsi mallin mitoissa. Hirvittävä itseään toteuttava ennuste ja stigma otsaan heti syntymän hetkellä!!! Eräs lääkäri - kylläkin keskimmäisemme hematologi - kertoi minulle, että vauvan syntymäpainoa indikoi parhaiten äidin syntymäpaino. Kiva!

Mutta seuraavaksi on vuorossa 25 ilmapalloa jotka pitää puhaltaa, joten jatkamaan juhlavalmisteluja tästä!