Uusi viikko, vanhat mitat

Viikko on kulunut ja paino ei ole liikkunut suuntaan tai toiseen. Pitänee ottaa sellainen pikkuinen shokkihoito tässä vielä että saa ne muutamat viimeiset kilot liikahtamaan kesää ennen ja loput sitten vaikka syksyn mittaan. Ihan hullua tahtia en tahdo enkä uskallakaan enää pitää, kroppa lähettelee viestiä että nyt tarttis lepoakin välillä. Treeni kulkee ja suorituskyky paranee edelleen, lähinnä se että on väsyttänyt ja ollut aneeminen fiilis varsinkin aamuisin. Kunnon ruokaa ja lisävitamiineja purkista, sillä pitäisi toeta.

Armas vauvaseni opettelee kovasti kääntymistä yöaikaan ja mielellään myös seurustelee siinä sivussa. Näin ollen joka yö hyvää uniaikaa menee muuhun kuin nukkumiseen reilunlaisesti ja tottahan se näkyy voinnissa. Siitä pitää vain vetää se johtopäätös että treeneistä ei tingitä, mutta ei ruoastakaan liiaksi ja omaa kropaa pitää kuunnella vielä herkemmin. Pitkän juoksulenkin voi vaihtaa vaunulenkkiin ja liian suorittamisen sijaan voi keskittyä vaikka haistelemaan kevättä. Paikoilleen ei saa jäädä, siitä vasta väsähtääkin!

Meinaapa mennä napisemisen puolelle vaikka ei siihen syytä ole, harmittanee tuo painojumi kuitenkin...(Päässä soi Work Bitch!)

No ne treenit

Sunnuntaina oli siis se juoksulenkki ja eilen salipäivä. Salilla homma näytti tältä:

• Crossailua lämpimiksi
• Mave suorin jaloin 12/20kg, 3x8/60kg edelleen käsistä loppuu pito ennen aikojaan
• Bulgarialainen kyykky, suht, korkea boxi, smithissä. 10/20kg molemmin puolin. 3x10/40kg molemmin puolin
• Kulmasoutu 12/22kg, 15/26kg,2x15/28kg
• Ylätalja 3x10/40kg
• Hauiskääntö tangolla 22,5kg 3x6
• Hauiskääntö vasaraotteella, 8kg, 3x10 molemmin puolin
• Vastalihaksia

Eli ihan hyvä treeni tuli ja ihan hyvin jaksoi, vähän nousujohteisuutta painoissa. Nyt sattuu taas lihaksiin, meni treeni perille!

Kakkuja ja lauantaipuuhia

Tänään ei ole tullut juuri liikutuksi, tunnustan suorilta...Seisoskelemista keittiön työtason edessä nyt vain ei voi laskea edes hyötyliikunnaksi. Aamulla kyllä luutusin paikkoja ja paukutin muutaman naulan paikoilleen joten ehkä sillä saan vähän anteeksi? Huomenna käyn sitten hyökkäysvaunun kanssa taas kävelyllä ja maanantaina voisi olla salipäivä, sikäli että kankut vetristyvät siihen mennessä.

Huomenna siis juhlitaan esikoisen synttäreitä, hieman jälkijunassa koska viralinen päivä oli tuossa Rodoksen reissun alla. Päästin itseni tässä juhla-asiassakin (laiskottaa niin laiskottaa!) helpolla enkä alkanut väsätä mitään ihmekakkuja, tein valmiin Spiderman-kakkukuvan avulla peruskermakakun jonka lisäksi tein Key lime pien Pirkan ohjeella ja Aleksanterin leivoksia tein myös, Kinuskikissan ohjeella.

Pihalle ähräsin jo vähän syystunnelmaa.

Jäi kamalasti valkuaisia käyttämättä, joten voisi kokeilla macaroneja tässä lähipäivinä tai ottaa varman päälle ja tehdä vaan marenkeja. Kermavaahdon ja marjojen kans marengeista tulee superhyvä jälkkäri, Eton mess. Meillä on sokerihiiriä taloudessa ja vaikka koetan itseäni pitääkin kurissa, niin eihän sitä voi hyviä valkuaisia tuhlata! Eikös niissä ole paljon proteiinia? Finelin mukaan valkuaisen massasta 94% on protskua ja taas kaniksen (pamuna, sanoo tyttäreni) massasta 66% on valkuaista. Ymmärrän kyllä että perusteluni ontuu eikä ole vedenpitävä... Ajattelisin kuitenkin, että jälkkäriherkku rahkalla höystettynä ja paljon marjoja sisältävänä on pieni synti karkkipussiin verrattuna!

Masuasukas on alkanut varmaan tuntea olonsa ahtaaksi, sen verran touhukkaasti kaveri etsii ulospääsyä, milloin mistäkin kohtaa. Illalla Hra R. epäili, että pieni tulee pihalle aitoon Alien-tyyliin rintakehän kautta, sen verran raisuja muuveja siinä aaltoili heti kylkiluiden alla. Toisaalta, kanavaa kohti tuntuu myös painetta, joten uskoisin että pikkuihminen koettaa jo ottaa asemia lähtökuopissa ja mikäpä siinä; sitten itse synnytys pääsee mukavasti käyntiin ja jos käynnistystä tarvitaan niin se voitaneen tehdä kalvot puhkaisemalla eikä lääkkeillä (jälkimmäisestä on todella karuja kokemuksia ja ikäviä muistoja. Sain tabletin liikaa, hoitaja mietti sitä pitkään antaako, ja meno oli sitten todella rajua ja nopeaa sen turhan tabletin jälkeen).

Ensi viikolla menen synnärille jutustelemaan synnytyksestä ja anestesia-asioista ja toivoisin, että jossain vaiheessa beiben koko arvioitaisiin myös. Sf-mittahan on yläkäppyrällä, joten on syytä varautua isoon vauvaan. Sokerirasitus oli puhdas ja paino on ollut hyvin hallinnassa raskauden ajan, joten kokolias vauva selittynee pitkälti sillä, että oma äitini sai ponnistaa pihalle 4,5kg painavan tyttären...Kätilö oli kuulema sanonut, ettei ole tämä lapsi mallin mitoissa. Hirvittävä itseään toteuttava ennuste ja stigma otsaan heti syntymän hetkellä!!! Eräs lääkäri - kylläkin keskimmäisemme hematologi - kertoi minulle, että vauvan syntymäpainoa indikoi parhaiten äidin syntymäpaino. Kiva!

Mutta seuraavaksi on vuorossa 25 ilmapalloa jotka pitää puhaltaa, joten jatkamaan juhlavalmisteluja tästä!

Päivä puistoilessa ja kulttuuripläjäys (sekä pizzaa...)

Hyvä päivä tänään, vaikka varsinaista liikuntaa ei harrastettukaan: olimme n. 4 tuntia ulkona puistoilemassa ja kaupungilla kävelyllä ja tuosta saadun hyödyn nollaamiseksi kävimme pizzalla koko tiimin kanssa.  Lasken sen kävelyn kuitenkin hyötyliikunnaksi, matkaakin varmaan kertyi jokunen kilometri ja tuplarattaiden lykkäämisestä tulee aina lisätehoja. Plus kiukuttelevien pikkutyyppien nostelu takaisin rattaisiin...Huomenna sitten unohdetaan tällainen rötvääminen ja mennään salille reippaasti, voisi vaikka käydä kävelylläkin sitten illan mittaan, jos aika riittää. Miksi ei riittäisi, nyt ollaan LOMALLA!

Ainolan puistossa on käynnissä TÄÄLLÄ! -ympäristötaidenäyttely ja meidän perheessämme eniten taisi "kolahtaa" tämä Essi Korvan Yhteys. Etenkin surusilmäinen tyttönen herätti nuorimmaisessamme hellimistarpeen ja hän kävikin monta kertaa silittelemässä ja lohduttelemassa tyttöä. Jos nyt sattuu olemaan Oulussa, niin tämä näyttely on tosi mukava ja jatkuu syyskuun 8. päivään saakka.

Lisäksi Ainolan puistossa - tai Hupisaarilla - on ihana kaupunkipuutarha ja huippu leikkipuisto, joka uusittiin tänä kesänä. Unohtamatta Kahvila Kiikkua, jossa on kaikenlaisia herkkuja tarjolla ihanassa ympäristössä ja mielettömän romanttiset kahvikupit!

Puistossa on myös iso kasvihuone, jossa on kaikenlaisia trooppisiakin kasveja. Vasemmanpuoleisessa kuvassa on yksi Pikku R. naamioituneena kasvillisuuden sekaan.  Päiväretken lopuksi kävimme kylästelemässä isovanhempien luona, ja kännyyni tarttui tuo tunnelmapala...Voi kun raskisi ostaa kunnollisen kameran!

Ai niin se 10 päivän kynsilakka: se kului kärjistä jo tänään joten halvalla ei taida saada kovinkaan kestävää laatua. Jatkamme etsintöjä.

Vuokatin Angry Birds - puistoon!

Eilen ajelimme Vuokattiin ja tänään on luvassa vihaisia lintuja! Kävimme Änkkäri-puistossa edellisen kerran kesäkuussa, mutta nyt tuli sopiva viikoloppu uusintakierrokselle ja tällä kertaa ehdimme jopa olla yötä täällä Vuokatissa. Majoitus on ihanassa Villa Ruscolassa, jota voi GoVuokatin kautta vuokrailla ympäri vuoden.

Lapset ovat käyneet aamu-uinnilla Hra R:n kanssa sillä välin kun vetelin unta kaaliin. Yö oli taas aika levoton, eikä asiaa auttanut pienimmäisen tukkoinen nenä, pikkuressukka ei saanut hänkään nukutuksi. Kovin kunnianhimoisia liikuntasuorituksia en tälle päivälle suunnittele, luulenpa etä saan tuolla Änkkäripuistossa juosta ihan riittävästi lauma perässä pötsi hytkyen...Koetan napata edes pari säällistä kuvaa näytettäväksi päivän touhuista!