Moninaiset lauantaipuuhat ja paras hymynaama ever!

Söpösuloinenihanarakas!

Siis kai tänään on lauantai..? Päivät menevät joskus kiiressä sekaisin!
Tänään on taas puuhasteltu kaikenlaista, pääasiassa jouluista: on tehty piparitalo ja haettu kaupasta joulukalenterit kolmelle vanhimalle nasulle ja vähän koristeltu. Lisäksi on haettu "tonttujen tuomat" yllärit sellaiseen taskulliseen kalenteriin ja tehty 24 kappaletta numeroituja pipareita joulusukkaa varten (sukkaan kurkistetaan aina aamuisin, aattoon saakka, sukkalaulun jälkeen). Näyttäisi siis siltä, että seuraavat viikot lapset kehittävät kunnon sokerihumalan heti aamusta...

Tällä hetkellä liedellä kiehuvat luumut, joista tulee luumusoppaa huomenna aamupalaksi syötävän riisipuuron kaveriksi. Meillä on tapana aina adventtisunnuntaisin syödä riisipuuroa aamulla, se maistuu kaikille lapsille ja aamu alkaa mukavissa tunnelmissa.  Ja ihan pian, kahden tunnin päästä, avautuu jouluradio! Ihan mahtavaa! Jos jotakuta jouluhullua jouluinen radio-ohjelma kiinnostaa, niin täältäpä löytyvät taajuudet, klik!

Ei tämä päivä sentään ihan kokonaan ole mennyt jouluhupatusten kanssa! Sain käytyä hölkkäämässä 5,8 kilometrin mittaisen lenkin (hitaasti....), josta puolet piti kahlata lumessa. Lenkin aikana tajusin, että yksi asia jossa olen todella huono on lihashuolto. Siihen aion paneutua tässä lähipäivinä hieman ja kirjoittaa mihin johtopäätökseen asian suhteen tulen.  Olisi kuitenkin kiva ylläpitää myös liikkuvuutta, samalla kun treenaa muuten.

Huomenna olisi ajatuksena tehdä kevyt aamuaerobinen crossailemalla. Vaikka aamuaerobinen tyhjällä mahalla todellakin jakaa mielipiteet, niin itse tykkään tuollaisesta kevyestä hikoilusta ennen aamupalaa. Lisäksi tuntuu, että pienen aamutreenin jälkeen pysyy oikea syöminenkin koko päivän paremmin mielessä. Iltasella ajattelin sitten käydä tekemässä tasatyöntölenkin suksilla. Pertsan uraa siellä tuskin on, mutta ajattelin ihan keskivartalo - ja hartiatreenin kannalta käydä lykkäämässä ladulla. Toivottavasti tämä viime yön aikana satanut lumi nyt säilyy ja saa kaverikseen uutta lunta! Taas valkeata joulua...

Olisipa kaamosväsymys!

Marraskuussa monia tuntuu vaivaavan kaamosväsymys, on synkkää ja sateista ja mieli tekisi vain vedellä hirsiä peiton alla. Jostain syystä kaamosväsymys ei ole koskaan minuun iskenyt. Olen kyllä kehittänyt tavan alkaa suunnitella joulua jo marraskuun alussa (samalla kun salaa hivutan tontun sinne, toisen tänne jne...), joten ei ole jäänyt aikaa väsähtää. Ja oikeastaan, pimeät marraskuiset päiväthän ovat suorastaan loistavia ulos aseteltuja talvi(joulu)valoja ajatellen! Mutta kun: kaamosväsymys olisi mitä mahtavin tekosyy syödä suklaata! Tänään aamulla luin Kalevasta, että suklaa todellakin auttaa ja siitä on kaiketi ihan tieteellistä näyttöäkin. Että kaikki joita väsyttää niin menkääs suklaakuapan kautta! Uskoakseni tumma suklaa toimii maitosuklaata paremmin...

Tänään on ollut ihana pakkaspäivä ja aurinko paisteli tuohon n. 13.00 saakka ja lähti sitten laskemaan. Jos omistaisin kunnon kameran olisi sillä tänään saanut ihan mielettömän hienoja kuvia. Ehkä jonain päivänä sitten. Suunnitelmiin tämän päivän osalta kuuluisi vielä iltalenkki kevyesti hölkytellen, tai pitäisi kai sanoa hitaasti tömistellen, mutta kuitenkin ylös, ulos ja lenkille. Keskiviikkoisen kyykkäystreenin jäljiltä kankkuosasto veisaa edelleen hoosiannaa, joten pitää vielä miettiä lenkin mielekyyttä. Eilen tein crosstrainerilla pienen puolituntisen pyrähdyksen ja sen päälle hartiat sekä olkapäät käsipainoilla. Lopuksi vatsalihakset normirutistuksin ja kylkiä myös rutistelin.

Illalla on tarkoituksena katsoa elokuva armaan Hra R:n kanssa. Vauva tapaa sen ajan roikkua maitobaarin puolella. Ihanuus on hän!

Jälkitarkastus

Nyt on sitten raskaus laitettu loppusilausta myöten pakettiin kun kävin jälkitarkastuksessa tänään. Jälkitarkastushan edellytys vanhempainrahan maksulle, jos oikein muistan. Meidän neuvolasta lähettävät Kelalle todistuksen suoraan. Kaikki oli ihan kunnossa ja liikkua saa reippaasti ihan luvan kanssa. Tosin tuota lupaa en juuri ole odotellut vaan mennyt omien tuntemusten mukaan.

Kas siinäpä oiva aasinsilta eiliseen salitreeniin! Kävin siis treenikamun kanssa tutustumassa uudella salilla, jossa pääsääntöisesti ei ole henkilökuntaa paikalla ja joka näin ollen voi pitää hieman edullisempaa kk-hintaa. Henkilökunnattomuus on tietenkin ongelma, jos aloittelee saliharrastusta ja laitteet tai vapaat painot ovat uusi asia, mutta jo vähänkään treenanneelle homma kyllä toimii. Salilla on tarjolla myös virtuaalispinningiä, johon suhtaudun toisaalta uteliaasti ja toisaalta huvittuneesti: onhan se vähän hupaisaa polkea yksinään ja katsoa ohjattua spinningiä ruudulta, jossa ohjeiden lisäksi maisemat vaihtuvat. Mutta spinnailu on tehokasta liikuntaa, joten voi olla että joskus kokeilen tuotakin tarjontaa!

Eilinen treeni oli vähän tällainen sekava, kun piti tutustella uuteen paikkaan:

• Askelkyykyt smithissä, yksi sarja pelkällä tangolla, 3 sarjaa tanko+10kg molemmissa päissä, 10 toistoa.
• Jalkaprässi, 120kg, 3x12
• Vaakaprässi (etureisille) 109kg, 3x12
• Pohjelaite levypainoilla, 50kg, 3x15
• Vinopenkki, 12,5kg käsipainot per käsi, 3x10
• Hausikääntö tangolla, tanko+5kg/pää, 3x10
• Ojentaja taljalla, 1x12 30 kilolla ja 3x12 35 kilolla

Alkuun crossailua vajaa vartti. Crosstrainereita ja kuntopyöriä oli pitkä rivi, ei pitäisi joutua odottelemaan vuoroa kuten aikaisemmalla salilla. Odottelemattomuus on aika tärkeää kun aikaa treeniin on rajallisesti - kotonahan odottelee vaavi maitotonkkaa palaavaksi. En ole ainakaan vielä tinkinyt siitä täysimetyksestä, pari kertaa vauva on toki äidinmaitoa pullosta hörpännyt poissaollessani. Se lypsyllä käynti vaan on jotenkin niin tylsää...

Kyykkäämisestä vielä: se on todella tehokas treeni isoille lihaksille kaikkine variaatioineen ja aion ottaa sen entistä vahvemmin haltuun kunhan vatsalihakset hieman vahvistuvat. Loistavaan kyykkykuvaan törmäsin Mynextrun -blogissa:

Tuossa tiivistyy jotain hyvin oleellista yleisistä treeniharhaluuloista. Batmanin sanoin, turpa kiinni ja kyykkää! Ja painojen kans ei lusmuta! Nih! Mutta oikeasti, kun annetaan isoille lihaksille töitä, edistään aineenvaihduntaa tehokkaammin ja tehostetaan muutakin treeniä.  

Tänään jää lenkki väliin, koska tiet ovat ihan jäässä ja hiiskatin liukkaita. Pitänee crossailla vähän ja etsiä sopiva telkkariohjelma ajankuluksi.

Sopivasti pullukka!

Nimittäin tämä täydellinen pullukkaposki tässä! Hän saa muuten nimen Itsenäisyyspäivänä, hyviä jouluisia tarjoiluehdotuksia otetaan vastaan!

Ruoka beibelle maistuu edelleen hyvin, etenkin päiväsaikaan. Yöllä meillä osataan nukkuakin. Äiti kiittää! Nukkuneena jaksaa liikkua ihan eri innolla ja kehitystä tapahtuu paljon paremmin, lepohan on olennainen osa treeniä. Ja muutenkin, elo neljän vilkkaan mussukan kanssa on rattoisampaa kun ei ole rättiväsynyt.

Eilen heitin muutaman kilometrin kävelylenkin vauvan ja rattaiden kera, koska lonkkia kivisteli aamulla sunnuntain hölkän jäljiltä. Tänään on vuorossa taas hölkkää ja muutama kilometri olisi tarkoitus taittaa. Särkyä ei nyt tunnu, joten uskallan lenkille lähteä. Omaa vointia pitää aina kuunnella! Ja toimia kuulemansa perusteella...

Viikonloppuna satoi niin paljon lunta, että läheisille laduille vedettiin luistelu-ura. Oikeastaan houkuttelisi mennä jo hiihtämään, mutta omistan vain perinteisen hiihtotavan vermeet ja niillä ei luisteluhiihtoa mene pirukaan. Lisää lunta please, että pertsan ladut saadaan ajetuiksi! Ladulle pääsenkin sitten melkein omalta pihalta ja välinehuolto sujuu nykyään voitelun osalta omakätisesti, kun hiihtohullu isäni piti pienen perehdytyksen. Perheessäni on muuten paljon hiihtohulluja.  Sukuvika on se jos suksi ei luista. Hahaa!

Huomenna aion mennä tutustumiskäynnille uudelle kuntosalille. Siellä ei ole henkilökuntaa lainkaan paikalla ja siksi sali on paljon edullisempi kuin nykyinen salini. Mukaan lähtevät armas Hra R. sekä treenikamu, jonka kanssa on tarkoitus riehakkaasti taittaa ExtremeRun ensi kesän loppupuolella. Jos sali on kaikin puolin hyvä, kuvissa näyttää tosi kivalta, niin sinne sitten korttia ja kolme salitreeniä jatkossa pitää mahduttaa viikkoon. Lisäksi pari hiihto- ja/tai juoksulenkkiä (juoksu-sana pitää ymmärtää tässä yhteydessä hyvin laveasti) ja kesällä pitäisi ollakin huippukunnossa!  Jos en ole niin voin sitten katsoa peiliin, notta missä meni pieleen.

Vielä yksi tärkeä asia! Rakas toiseksi vanhin mussukkani kävi tänään polilla kontrollissa, nyt on takana ensimmäinen leukemian jälkeinen vuosi ilman lääkkeitä. Kaikki on edelleen kunnossa ja nyt kuukausittaiset polikäynnit harvenevat siten, että käydäänkin vain joka toinen kuukausi.  Poika täyttää neljä vuotta maaliskuussa. On pienen ihmisen elämään mahtunut paljon raskaita asioita, mutta sitä ei pojasta kyllä huomaa. Yksi syy lisää olla kiitollinen!

Lumitöitä ja lenkkeilyä

Yön aikana oli yllättäen satanut 10cm lunta ja aamulla oli oikein kauniin jouluista, kuten kuvasta näkyy! Autojen putsaaminen lumen alta ei sitten niin ihanaa puuhaa ollutkaan... Lumityöt tein nasujen touhutessa naapurin lasten kanssa pihalla ja lumen kolaaminenhan on hyötyliikuntaa mitä jaloimmassa muodossa, suosittelen kaikille.

Viikonloppuna olen ehtinyt tömistelemään kaksi juoksulenkkiä, n. 6km kumpikin. Lisäksi eilen aamulla heräiltyäni crossailin n. 25 minuuttia. Aamuaerobisesta tyhjällä mahalla ollaan monta mieltä, osa suosittelee laihduttajille ja osa pitää höpönlöpönä. Varsin kattavasti asiaa käsitellään täällä Lihastohtorin puolella, klik!

Myös aamuaerobisen kestosta voi olla monta mieltä, tuollainen 25 minuutin crossailu on hyvin kevyestä päästä.  Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että jos meno maistuu tyhjällä mahalla aamutuimaan niin antaa mennä vain!  Kunhan nyt jossain välissä muistaa syödä terveellisesti ja oma olo on hyvä.

Lenkkeily tuntuu nyt taas lonkissa ja huomenna on lepopäivä ainakin hölkän osalta, pitänee keksiä jotain muuta.

Iltahöpöttelyä

Entäpä ne mitat tällä viikolla?

Vaaka näyttää taas 1,5 kiloa vähemmän. Hitaasti mutta varmasti.... Ja pitkällä aikavälillä tuohan on ihan hyvä vaihti 1kg-1,5kg/vko.

Mittanauha taas näyttää 3 cm vähemmän. Ties minkä ampiaisvyötärön tässä vielä kehittää (etenkin jos pertsa ei kapene, on tiimalasin mallia juu...)!

Vauvan mitoista sen verran että posket sen kuin pyöristyvät! Mutta ovat oikein, oikein ihanat.

Shoppailua toppiksessa ja kuusivarkaan strategia

Lenkkeilyn, salitreenin ja crossailun vuoksi lonkkani ovat olleet hieman kovilla ja päätin tänään lähteä kävelylle kera vauvan ja rattaiden. Yhdistin kävelylenkkiin vaippojenhakureissun ja siitä mieleeni juolahti, että kumpi onkaan isompi rötös: kauppakeskukseen raahautuminen tyylittömästi toppa-asussa vaiko joulukuusen rosvoaminen.

Ensinnäkin: toppapuku julkisella paikalla, muualla kuin ulkoilemassa, onko se mitenkään ok? Tämähän on meille suomalaisille kovin tyypillistä.  Pitäisikö ymmärtää lähteä asioimaan edes vähän tyylikkäämpänä, eikä tupsupipo viuhuen? Jos mukana on kärryissä nukkuva vauva, niin kai tämä menee enemmänkin käytännöllisyyden kuin tyylirikkeen piikkiin? Jalassa ei sentään ollut avokkaita, kuten tuulipuvun kanssa on tapana. Ei siis minulla, mutta monella. Mukana ei myöskään ollut samisasuista puolisoa, lieventävä asianhaara?

Ja entäpä se kuusivarkaus sitten, miten se juolahti mieleen? Noh, viimeistään tähän aikaan vuodesta huomaan itsessäni heräävän kriminaalin, joka suurimman osan vuotta on työnnettynä alitajunnan perukoille. Joulun lähetessä tämä paatunut rikollinen alkaa lenkillä ja autoillessa vaania himoitsevasti kaikkia sopivankokoisia ja hyvin muodostuneita kuusia. Aikeena vain kaataa ne ja kuskata kotia koristamaan. Hyviä kuusia on niin paljon! Entä jos kuusikauppiaalla ei ole yhtä hyvää? Saamme kaupan kamalimman ruppanan! Jospa yön pimeinä tunteina raahaan tuon kotiini ja väitän tulevani kuusikaupasta, jos joku sattuu näkemään? Uskooko tuota selitystä kukaan? Keskellä yötä...

Aaton aattona kriminaali taas vaikenee seuraavaa adventtiaikaa odottamaan: olohuoneessa on kaunis ja ihan luvallisesti kauppiaalta hankittu kuusi. Kuusistressi oli taas kerran turhaa. Loppu on onnellinen ja minusta ei vieläkään tullut hirveää kuusivarasta, huoh! Mutta kyllä kuusi on tärkeä asia, meinasin jopa kuvata tämän iltaisen kävelylenkkini varrella vastaan tulleet valioyksilöt, joita oli ainakin kymmenen!

Haittaisiko tuo nyt ketään, jos yhden nappaisin?

Vitsi. Just kidding. Kuusenne ovat turvassa.

Kinkut jumissa kohti joulua

Noin nättejä kuurankukkia oli pakkanen taiteillut joukkojenkuljetusvaununi tuulilasiin yöllä. Illalla vielä satoi vettä mutta yöllä oli pakastunut ja nyt näytti jo vähän paremmalta.

Päiväkävely pikkuihmisten kanssa saatiin tehdä aurinkoisessa säässä lähimetsässä. Pienin nukkui vaunuissaan, isommat juoksivat energiaansa hetkellisesti vähemmäksi pitkin poikin puskia ja hajottivat jääksi muuttuneita lätäköitä kepeillä ja hyppien. Toiseksi vanhin onnistui löytämään vielä sulan mutalammikon ja vauhtia ottaen hyppäsi siihen niin että roiskui. Tulipahan gore-texit testatuiksi!

Nythän ollaan vasta marraskuussa. Ei joulukuussa. Olen tietoinen asiasta. Mutta kun kaupoissa jo joulua availlaan ja minä olen niitä hulluja, joille joulunodotus noista karmean kaupallisuuden kiroista jostain syystä alkaa, niin kotiinkin on jo joulujuttuja nostettu esille. Päivisin kuunnellaan joululauluja. Pipareita ja torttuja on leivottu. Glögi maistuu myös. Call me crazy.

Kinkuille proaktiivista kyytiä

Liikuttu on toki muutenkin kuin lasten kanssa lumesta haaveilemassa! Eilen kävin salilla ja illan ohjelma oli hajanainen mutta uskoakseni tehokas, kinkkuosasto on hyvin jumissa ja sitä pitää tänään vetristellä crossaamalla.

Salilla eilen tein tällaista:

• 15 min alkuun crossailua lämmittelyksi ja samalla vaanin jalkaprässin vapautumista
• Jalkaprässi,  1 koordinaatiosarja ilman painoja, 1 sarja 70kg x 12, 3 sarjaa 100kg x 12, ensi kerralla menee jo 120kg!
• Pohjelaite levypainoin, 50 kg, 3x15
• Vinopenkki käsipainoilla, 12,5kg/puoli ja 3x12
• Kulmasoutu samoilla painoilla 3x12 molemmin puolin
• Hauiskääntö käsipainoilla, 9kg/puoli, 3x10
• Ojentaja, lämmittelysarja 25kg:lla 12 toistoa, sitten 3x12 35kg:lla

Salilla en asiakseni vakoile muita eivätkä muiden treenit millään lailla kuulu minulle, mutta jäin pohtimaan, voisiko salilla työntekijä/yrittäjä hieman ohjata selkeästi ensimmäistä kertaa salilla käyviä henkilöitä. Pienellä ohjauksellahan saattaisi jopa saada uuden vakioasiakkaan. Kyse olisi muutaman minuutin perusbriiffistä eikä mistään PT:n palveluista.  Olisi hyvä muistuttaa mm. lämmittelystä, siitä että kannattaa tehdä isot lihasryhmät alkuun (reidet, pakarat, lisää treenin tehokkuutta ja vaikuttavuutta kokonaisuutena) ja etenkin olisi hyvä muistuttaa naisia, että lihakset eivät kasva liian isoiksi taikaiskusta, eli kunnon painot kehiin. Lihaksen kasvu vaatii kovasti työtä ja oikeanlaista ravintoa. Ei kipuu ei hyötyy, eikö niin? Hahaa.  Ja ne juoruilutauot olisi hyvä pitää minimissään.

On kurjaa nähdä, kuinka salille tullaan hyörimään neuvottomana. Itse en kehtaa kenellekään neuvoja mennä tarjoilemaan, asiantuntija kun EN ole. Mutta, muutama perusvinkki työntekijältä voisi tehdä salikäynnistä paljon mielekkäämmän ensikertalaiselle. Tai vaikka joku pieni A4-ohjelappunen...Pitänee ehdottaa asiaa, hyvän asiakaspalvelun nimissä! Lieköhän muilla saleilla tuollaista jo tarjollakin?

Kovin on friikit kuvat salitreenipostauksessa!