Näytetään tekstit, joissa on tunniste rokotteet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste rokotteet. Näytä kaikki tekstit

tiistai 14. tammikuuta 2014

Vauvan plussat ja äidin miinukset

No niin, nyt on taas viikko vierähtänyt edellisestä mittauspäivästä ja voin kertoa että kiloja on viikossa lähtenyt toiset 1,5kg. Eli sokerittoman tammikuun alusta yhteensä 3 kiloa, ihan hyvin! Näin nopeaa pudotusta tuskin kauan jatkuu, eikä se itsetarkoitus olekaan. Tärkeintä on löytää tasapaino energian saannin, sen kulutuksen ja elämisen mielekkyyden välille. Mielekkyydellä tarkoitan sitä, että ihan kaikkina päivinä ei ehkä halua ihan niin terveellisesti, esim. juhlissa pitää voida ja saakin syödä arkiruokalistan ulkopuolelta.

Arkiruokalista on aika hyvä sana mielestäni, vastakohta on sitten juhlaruokalista. Ne herkut joita ennen syötiin vain erityistilanteessa ja juhlissa, esim. viinit ja juustot, ovat ujuttautuneet monen arki-iltoja ilostuttamaan, yltäkylläisesti kun ovat saatavilla. Tuikitavallinen ja terveellinen kotiruoka on tylsää ja aikaa kokkailuun tuntuu riittävän iltaisin, joten miksipä sitä söisi jotain tylsää? No vaikka siksi, että monet juhlaherkut (juustot, suklaat, konjakit sun muut, paksut pihvit, roskaruoka kuten sipsit, popparit ja karkit) sisältävät hirveästi turhaa energiaa joka kertyy äkkiä uimarenkaaksi vyötärölle. Lisäksi katoaa idea, jos niitä syö päivittäin. Ravintolaruoka, myös muualla kuin mäkkärillä, on usein runsasenergistä ja ulkona syödessään pitää olla tarkkana. Kanafile voi olla hyvä, mutta parmesankuorrutettuna asia muuttuu jo kovasti. Leivityksistä nyt puhumattakaan...tai liian isot pasta-annokset!

Linjauksena itselleni on siis se, että erityistilanteissa (joihin ei kuulu väsymys, ketutus ja viikonloppu muuten vain) voi herkkuja syödä hyvällä omalla tunnolla, mutta muulloin pitää keskittyä hyviin, tavallisiin ja monipuolisiin arkiruokiin. Myös kukkaro kiittää!

Ja sen päätähden mittoja!

Ihana tupsutukkainen vauvelini kävi eilen kolmen kuukauden neuvolassa. Pituutta neidille saatiin vähän vajaat 63cm ja painoa 6180g. Painon ja pituuden suhde on tasoittunut, kasvu lähenee keskikäppyröitä, mutta vielä äidinmaito tuntuu riittävän. Olin siitä hieman huolissani, vauva nimittäin pulauttelee todella paljon. Ryhdyin tietenkin seuraamaan pissavaippoja ja kun niitä riittää vaihdettavaksi ihan tiuhaan niin totesin, että vauva ainakin saa riittävästi nestettä ja poskethan ovat ihanan pyöreät edelleen, reisimakkarat paikoillaan.

Vauva seuraa lelua katseellaan jonkin matkaa ja kannattelee komeasti niskojaan, hymyilee ja jokeltelee. Kaikki kunnossa siltäkin osin. Eilen saimme myös ensimmäisen perusrokotesetin, ensimmäinen rota-pläjäys tuli kyllä jo kahden kuukauden iässä normaalin ohjelman mukaan. Pistettävistä rokotteista tuli tietenkin hirmuinen itku joka laantui pian maitotokan äärellä. Pientä lämpöä nousi illalla, mutta sehän kuuluu asiaan ja on yksinkertaistettuna osa rokotteen antaman suojan rakennusmekanismia. Voimakkaat reaktiot rokotteisiin ovat mahdolliisia, mutta hyvin harvinaisia ja ainahan vauvelin vointia pitää muutenkin seurailla. Yön meidän mussukka nukkui rauhallisesti ja isompia pahkoja rokotuskohtiin ei noussut. Kaikki hyvin silläkin saralla!

Meidän kolmikuinen:


  • Pisimmät yhtenäiset yöunet n. 7h
  • Jokeltaa ja nauraa ääneen
  • Hymyilee ja ottaa kontaktia
  • Seuraa lelua jonkin matkaa, ei välttämättä käännä päätä
  • Kannattelee niskojaan mahallaan
  • Varhaisheijasteet liki sammuneet
  • On hirveän ihana, suloinen, söpö ja hauska
Follow on Bloglovin

maanantai 16. joulukuuta 2013

Neuvolaa ja joulustressiä(kö)

Siivoa talo, luutua, pese sauna ja kylppäri, tarkista kaapit, kerää hyväntekeväisyyteen käyttämättömät vaatteet ja lelut. Pese jääkaappi ja aloita leivontaurakka. Niin, jouluksihan pitää leipoa: kirsikkakoristeisia pikkupullia, ainakin yksi kuivakakku, piparkakkuja (taikina itse tehty!), kaneliässiä, jotain suolaista ja jos oikein viitseliääksi heittäytyy, niin vielä karjalanpiirakoitakin. Sitten laatikot: heitä vuoden vanhat pois pakkasesta ja paista uudet. Tee vähemmän kuin viimeksi. Soseet voi ostaa valmiina, muu pitää tehdä itse. Luomukinkku perheen lihansyöjille on pitänyt varata ajat sitten, nyt sille pitää löytää tilaa pakastimesta. Kohta on joulu, onko nyt varmasti otettu kaikki irti joulunalusajasta: syöty riittävästi joululimppua ja juotu glögiä, kuunneltu joululauluja? Kun joulun jälkeen ei enää oikein viitsi.  Ja lahjat, niistähän voisi repiä stressin, pitää ainakin suunnitella tarkkaan ennakkoon. Onko kortit jo postitettu? Ettei vain mistään jää paitsi?

Kyllähän siinä joulunalustouhuissa on monta paikkaa, joissa hermonsa voi menettää. Jotenkin toistaiseksi olen onnistunut olemaan menettämättä. Johtunee siitä, että aidosti tykkään tästä kaikesta puuhastelusta. Puuhastelu ei siis stressaa. Pientä huolta on siitä, jääkö imetysdementian vuoksi jokin tärkeä adventinajan tapa väliin tänä vuonna. Siitähän katastrofi syntyisi! Traumatisoituja lapsia ja aikuisia! Vuosi pilalla!

Tänään leivottiin nasujen kanssa valtaisa läjä pullia ja kaksi kuivakakkua, joista toisen armas Hra R. vie huomenna työpaikalleen. Piparit (koska tuota sanaa voi käyttää taas neutraalisti?), leivottiin eilen, samoin kaneliässät. Onko kukaan koskaan oikeasti tehnyt ässän muotoisia kaneliässiä? Esikoiseni keksi kaneli-oo:n ja se on ehdottomasti kätevämpi muoto! Huomisia jouluvalmisteluja en ole päättänyt, mennään fiiliksen mukaan, mutta pyykkäämistä näyttää ainakin riittävän.

Vauva ihanainen kaksi kuukautta

Pieni neiti kävi tänään neuvolassa mitattavana, analysoitavana ja rota-rokotettavana. Painoa oli 5,7 kiloa, pituutta hieman päälle 57 senttiä ja kaikki ihan niin kuin kahden kuukauden ikäisellä vauvalla
pitää: hakee kontaktia, hymyilee, pissaa, kakkaa, vaatii maitoa ja osaa olla luvattoman söpö. Varhaisheijasteet olivat jo aikalailla hävinneet. Alaleuassa on kaksi keskimmäisen hampaan alkua näkyvillä, todella aikaisin!

Päässä pikkuisella on karstaa, sitä tuossa kuvassa hoidetaan vauvaöljyllä. Myssy on suojaamassa ympäristöä töhnältä. Jos vauvaöljy ei auta, on saatavilla kuulema jotain tähän tarkoitukseen erikseen suunniteltua ainetta, apteekissa.  Katsotaan, en usko että tarvitaan.

Rota-rokotteen pikkuinen sai nyt, sehän annetaan tippoina suun kautta. Hyvin upposi ja maitoa vauva sitten hörppäsi vielä päälle. Kuukauden kuluttua saamme rota-rokotteen toisen annoksen sekä liudan pistettäviä rokotteita. Noin 1,5 viikon päästä rota-viruksen tarttumisen mahdollisuus vauvan kakasta on suurimmillaan, mutta käsihygieniaanhan pitää aina kiinnittää huomiota, joten varsinaisesti uusia toimenpiteitä ei rokotteen myötä tarvitse ajatella. Ainakaan meidän vauvaa ei näytä rokote kiusaavan, olen kuullut melkoisia rota-kauhutarinoita... Niitähän tietenkin aina riittää. Parempi rokote kuin rota.

Viikon mitat!

Viime viikolla en pystynyt treenaamaan ihan siten, kuin olisin halunnut. En laiskotellut, vaan olin sairaana. Kuumetta oli vielä lauantai-iltana 38,3. Selittelyn makua, kun vyötärö on pysynyt samoissa mitoissa ja paino tippunut 0,5 kiloa. Tyhjää parempi tulos, totta kai, mutta treenin kanssa tulos olisi varmasti parempi. Huomenna toivon pääseväni jo salille ja keskiviikkona tai torstaina lenkille!