Pitkä tauko kirjoittelussa! Nyt aion tehdä parhaani ja jakaa vähintään viikottain treeniasioitani ja etenemistä kohti tämän vuoden tavoitteita.
Treenimusiikkia, jolla tämä vuosi ja tavoitteet selätetään, silvuplee.
Niin ja ne mennävuotiset: ei onnistunut leuanveto, ei. Tänä vuonna jatketaan sen tavoittelemista. Maitoa en oppinut juomaan, paitsi närästykseen. Puolimaratonin juoksin Extreme Runin lisäksi, puolikkaan aika oli 2,15 ja risat. Ei mikään huima, mutta olen kuitenkin tyytyväinen: synnytyksestä oli tuolloin 10kk aikaa ja juoksutreenejä takana vasta muutama tehokas kuukausi. Tänä vuonna Helsinki City Runin puolikkaan pitäisi mennä alle kahden tunnin. Siinä on tavoitetta alkukesäksi, on nimittäin VEEMÄISTÄ juosta pakkasella, vaan kun on pakko. Napinapi, tykkään kuitenkin.
Mietin pitkään jakaisinko seuraavan kuvat teille, mutta päätin jakaa. Harvemmin tulee keikisteltyä näin vähissä tamineissa "ihmisten ilmoilla". Keskellä on se normitila viime vuosilta, synnytysten jälkeen massaa on ollut enemmänkin, ja sivuilla tämä aamu. Tämä tällaisena välitilinpäätöksenä. Muutokseen on tarvittu pieni ruokatsekkaus (ei mitään mullistavaa) ja viikottain 5 kertaa reipasta liikuntaa (sali tosi tärkeä, juoksu etenkin loppuvuodesta). Olen yli 35v neljän lapsen äiti ja aika tyytyväinen itseeni. Etenkin siihen, miten paljon enemmän voimaa kropassa on ja miten kehon jaksaminen näkyy myös mielentilassa. Liikkumisen ilo on vallalla perheessämme muutenkin ja haluan ajatella, että osaltaan se johtuu vanhemmilta saatavasta esimerkistä.
No mitä sitten tänä vuonna tehdään? HCR 21,1km toukokuun 15. pvä, leuanvedot ja Extreme Run elokuussa, huomattavasti paremmalla ajalla, syyskuussa Kiimingin puolikas maraton, sekin alle kahden tunnin. Juoksua on kovasti luvassa. Tämä tarkoittaa sitä, että salitreenin osalta tapahtuu muutoksia, ja itseasiassa ne voivat olla jopa kiinnostavia muillekin juoksua treenaaville. Olen aikaisemmin jo aiheesta kirjoittanutkin, mutta nyt taas alan koe-eläimeksi, syksyllä nähdään miten kävi.
Entä se toinen blogin päätähti?
Hän, joka aloitti maha-asukkaana ja on nyt vuoden ja melkein neljän kuukauden ikäinen ihana pieni tyttö. Pikkuinen oppi kävelemään noin vuoden iässä ja taapertaa hurjaa vauhtia isompien perässä, kiipeilee kuin pieni apina, hörppää mukista hienosti ihan itse ja sanoo mm. äiti, tämmö, tätä, anna, pappa, että, tiitti. Hän on suloinen, ihana ja aina nauravainen pieni mussukka. Tykkää saunoa ja näyttää söpöltä Yodalta vaeltaessaan saunatakissaan saunan jälkeen huppu päässään. Kasvaa pikkuhiljaa, oppii koko ajan uutta ja saa äidin tuntemaan suunnattoman ilon lisäksi valtavaa haikeutta: minun vauvani ei enää ole vauva, elämässä alkaa väistämättä uusi vaihe. Kai tästäkin selvitään.
Ihanaista helmikuuta kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista, se julkaistaan pikimmin!