Voi elämä tätä kiireen määrää: joulutohinat, lasten kanssa touhuamiset, harrastukset ja työ - kirjoittamisaika alkaa olla todella tiukoilla! Toisaalta olen viime aikoina hieman tuskaillut kirjoittamisen kanssa muutenkin: aloitin raskausajasta ja vauvakin on nyt jo vuoden, toteutin ne tavoitteet joita itselleni asetin ja nyt ollaan enemmän ylläpidossa. Toisaalta, uusia tavoitteita on asetettu mutta niiden eteen treenaaminen alkaa vasta keväämmällä, ja välillä hiihtoa jos vain saadaan lunta!
Arkirutiineista:
Meillä käy kotona hoitaja 3-4 päivänä viikossa ja noina päivänä minä menen toimistolle, esikoismussukka menee kouluun joko minun tai armaan aviomiehen kyydillä, kotiin tulemme iltapäiväkerhon kautta sitten neljän jälkeen koko konkkaronkka. Iltaisin on minunlla omat salitreenit ja lenkit, miehellä samoin, sitten on vielä esikoisen harrastukset ja viikonloppuisin muiden lasten. Nukkuakin pitää ja ruokaa laittaa sekä sylitellä mussukoita ja kuunnella kaikki tärkeät tarinat joita aina päivisin kertyy. Jos aion blogata, on se tehtävä - noh, yöllä. Ja silloin pitäisi nukkua, jo palautumisenkin vuoksi. Mutta tässä lyhyt kastaus siihen miksi välillä on kovin hiljaista.
Tällä viikolla olen pääasiassa treenaillut salilla, maastaveto-selkä-hauis ja rina-olka-ojenta sekä yleiskyyky/jalkatreeni, lisäksi satunnaista ryntäilyä suuntaan ja toiseen. Mieli tekisi kovasti päästä jo hiihtämään mutta sen suhteen ei kovin lupaavalta näytä, sää vain ei painu kunnolla pakkaselle. Kun minä olin lapsi oli jouluna aina lunta... Tai sitten en vain muista oikein.
Mulla soi herätys muutaman tunnin päästä joten palaan järkevämmän sanottavan kanssa asiaan tulevan viikon aikana!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista, se julkaistaan pikimmin!