Puolivuotias

Vauva-armas täytti tänään puolikkaan vuoden. Aika on menny niin järkyttävän nopeasti, että kärryillä ei meinaa äitiparka enää pysyä.
Mitäs meidän puolivuotiaalle kuuluu:

• Vauva juttelee jokeltelemalla.
• Käännös onnistuu etenkin mahaltaan selälle.
• Soseruoat maistuvat ja äidin oma maito, tuttipullo vellitäytteellä erittäin hyvänä hetkenä, tähtien ollessa oikeassa linjassa ja kun oikeanlainen feng-shui vallitsee tilassa.
• Leluihin tartutaan innolla ja ihan kaikkea pitää maistaa, varmuuden vuoksi.
• Isosisarukset ovat ihastuttavia hymyjen määrästä päätellen!

Vauva voi siis hyvin, lentsut näyttävät olevan taaksejäänyttä aikaa ja kevättä kohti porskuttaa koko joukko uudella innolla. Tässä on muuten viimeinen blogikuva pikkuakasta, pian hän alkaa näyttää enemmän "itseltään" ja ei ole reilua minun häntä sitten enää täällä esitellä vaikka mieli tekisikin. Jokainen äiti toki miettii tämän omalla kohdallaan ja oman perheensä lähtökohdista. 

Vauvasta ja lapsista kirjoittelen jatkossakin, samalla suodattimella kuin tähänkin asti. Kun lapset ja perhe ovat se tärkein ja ihanin asia elämässä ja liikunta ynnä muu hupatus tulee sitten niiden perässä. Kuitenkin niin, että liikunta auttaa ylläpitämään terveyttä ja jaksamista - neljä pientä lasta voivat olla melkoinen joukko käsiteltäväksi vaikka rakkaita ovatkin. On hyvä purkaa ajoittaista turhautumista salilla! Eli sekin, liikunta, on tärkeää. Tärkeistä asioista kirjoittelen, ilokseni ja pohtiakseni, päätä järjestelläkseni. Vastedeskin.

Siinäpä oiva aasinsilta!

Eli vuorossa on salipäivitys! Lauantaina kävin tekemässä rinta, olka, ojentaja -päivän hauiksillä ryyditettynä.  Penkkipunnerrus 3x6 30kg, Pecdec, 3x20 20kg, pystysoutu+pystypunnerrus superina 16 kilon tangolla, 3x10+10, takaolka taljassa 3+12 35kg, ojentajat taljassa 3x12 35kg ja hauksia tangolla sekä vasaraotteella käsipainoilla. Kivaa oli, nyt sattuu.

Tänään juostiin treenikamun kanssa sitten hyvä lenkki keväisessä sateessa, ilmassa runsaasti happea ja meno oli mukavaa. Kilometrejä kertyi n. 8 kokonaista. Huomenna salille ja nyt toivotaan, että pitkään vaivanneet sairastelut ovat historiaa (etenkin kun vatsa hieman velloo...).

Pääsiäistä odotellessa: mämmi ja pitkä vapaa aamu-unineen tulevat tarpeeseen. Tai eihän se mämmi tarpeeseen tule, onpahan vaan hyvää.

Vau.fi: 15 asiaa joita äiti ei halua kuulla

Törmäsin vau.fi-sivustolla tähän juttuun ja halusin lisätä muutaman oman kommentin ah niin osuvaan listaan! 

1. "Olet vain kotona, etkö tee muuta?"

No jopas on kysymys! Enkö tee muuta? Mitähän muuta tässä vielä ehtisi? Äiti tekee töitä kellon ympäri – työvuoro on aamulla, päivällä, illalla ja joskus yölläkin. Olen kokki, autonkuljettaja, siivooja, läksyissä auttaja ja vaatevastaava, noin muutamia mainitakseni.

• Tähän ei tarvitse lisätä mitään...paitsi että joku "hullu" yhdistää tuohon palkkatyönkin.

2. "Näytät äidiltä."

Olipa kivasti sanottu. Varsinkin sellaiselta, joka on nuorempi ja huomattavasti hoikempi. Niinhän minäkin olin – silloin joskus. Mutta lapset jättävät jälkensä, enkä siitä ole paluuta enää entiseen. 

• Joo, olen tosiaan niin äidillinen. Tissit ja kaikkea, raskausarvetkin. Kyllä kai me äiditkin naisia ollaan ja mielellämme tulisimme sellaisina kohdelluksi: äitikin voi olla kiinnostunut muodista, kauneudesta ja yhteiskunnallisista asioista, ei pelkästään optimaalisesta pikkuvauvan ensimmäisen maistelusoseen koostumuksesta

3. "Näytät todella väsyneeltä."

Kyllä, olen todellakin rättipoikkiväsynyt. Mutta asiaa ei paranna se, että taivastelet sitä minulle.

• Juu kyllä väsyttää. Haluatko olla avuksi ja hoitaa vaikkapa pyykkivuoren tai lapsia pari tuntia?

4. "Sinulla näyttää olevan kädet täynnä."

Ajatteletko, että minulla on liikaa lapsia, ja että en voi selviytyä askareistani kuten minun pitäisi? Vai eikö lapseni ole mielestäsi tarpeeksi hyväkäytöksisiä? Kyllä, olen kiireinen. Mutta kyllä kaikki kuitenkin sujuu – tavalla tai toisella. Ja usein vielä varsin hyvin.

• Äläpä käy arvostelemaan! Jos lattialla onkin aamuinen juustoviipale ei se tarkoita sitä, että homma ei pysyisi hanskassa. Äidit voivat olla hyvin herkkiä arvostelulle, punnitse sanasi TARKKAAN.

5. "Tuo toppi on niiiin imarteleva sinulle."

Imarteleva ei ole hyvä sana, älä käytä sitä. Aivan kuin tarkoittaisit, että olen pyllerö ja vaate peittää sopivasti epätoivotut kohdat vartalossani. Jos vaatteeni näyttävät kivoilta ja minulle sopivilta, sano mieluummin että hyvältä näyttää. Tai ole vain hiljaa.

• No minua saa imarrella jos syytä löytyy, omat vikani kyllä tiedostan...Kehuja saa aivan liian harvoin vaikka itse uskoo olevansa suorastaan tyrmäävän upea! Just...

6. "Jos hän olisi minun lapseni, minä kyllä..."

Niin, lapseni makaa keskellä kaupan lattiaa, huutaa ja potkii, koska hän ei  saanut karkkia vaikka halusi. Ja kun sinä tulet siihen neuvomaan, haluaisin melkein itkeä itsekin.

• Kuinka monta kertaa on tehnyt mieli sanoa 2-vuotiaan Pikku-Pyryn äiteelle joka kymmenettä minuuttia yrittää houkutella aarrettaan pois puiston ainoasta kaivinkoneesta jonon kasvaessa, että "nappaa se riiviö nyt kainaloon, olet sitä isompi!"...? Vanhemman lapsen kanssa voi sitten neuvotella. Lisäksi on aina lahjonta ja kiristys. Ja omanihan ovat täysin mallikelpoisia kansalaisia....Jos taas joku näistä mallikelpoisista riehuu kaupassa, niin häntä kyllä kielletään, vaikka se tarkoittaisi itkupotkuraivareita - kuten tänään viimeksi. Jos minulle kiukutteleva minun lapseni häiritsee sinua, on se sinun ongelmasi. Minä kyllä koetan kasvattaa. Tuki korvasi ja mulkoile muualle.

7. "Minunkin lapsellani oli tuo nenänkaivamisvaihe."

On tarpeeksi noloa, kun lapsi on jatkuvasti sormi nenässä. Voisitko vain teeskennellä, ettet huomaa koko asiaa?

• Entäpä se kikkelikikkelikikkeli-lauluvaihe?

8. "Oletko raskaana taas?"

Kiva kysymys. Varsinkin jos olen vain vähän napostellut karkkia ja maha pullottaa siksi…

tai: "Milloin sinulla on laskettu aika?" Vastaus: Synnytin viisi viikkoa sitten.

• Taas? Miten niin taas? Onko meillä mielestäsi liikaa lapsia??

9. "Minä en kyllä koskaan antaisi lapseni syödä tuota."

Kyllä, annan lapsen syödä elintarvikkeita, jotka eivät ole luomua. Eikä ole laitonta käydä McDonaldsissa silloin tällöin. Et tiedä, miten syömme muulloin. Ja jos suklaalevite leivän päällä on ainoa konsti, jolla saamme lapsen maistamaan leipää, niin se on ihan meidän oma asiamme.

• Kaikkitietävät ruokafasistit: vaikka lapsemme syövätkin joskus herkkuja, heidän normaali ruokavalionsa on hyvin terveellinen. Elämä ilman satunnaisia herkkuja on aika ilotonta ja pieni saunalimppari tuskin kenenkään hampaita hetkessä tuhoaa? Kokonaisuus ratkaissee, ei kiveen hakatut luomuilu- ja vaipattomuusperiaatteet? Miksi kaikkeen pitää olla jokin -ismi, jota fanaattisesti seurataan?

10. "Onko se sattumaa, että lapsesi on aina sairas juuri maanantaisin?"

Väitätkö todella, että keksin lapsilleni sairauksia, jotta voisin löhöillä kotona maanantaisin? Minä en pysty päättämään, minä viikonpäivänä lapseni sairastuu.

• Ei huolta tästä, työt tehdään sitten illalla tms.toimisto kun on kotona.

11. "Etkö imetä?"

Eli toisin sanoen olen mielestäsi huono äiti, jos en imetä. Mistä tiedät, jos imetän vain kotona? Tai ehkä vauvalla on huono imuote, eikä imettäminen onnistu. Teen mikä tuntuu minusta parhaalta, ja sinun tulee kunnioittaa sitä.

• Imettäminen on lapselle ja äidille hyväksi. Ensimmäistä onnistuin imettämään vain 6 kk, nuorinta 1v 2kk. En kokenut yhteisön painetta tai syyllisyyttä lyhyestä ekan imetyksestä, maito vain loppui ja ihan normilapsihan tuosta on tullut. Imettämisestä ei pitäisi kuitenkaan luopua ennen kuin edes kokeilee: tisseihin sattuu, voi tulla haavaumia ja kaikenlaisia vaivoja, mutta parissa viikossa kannut yleensä tottuvat siihen tehtävään jota varten ne meille on suotu. 

12. "On vain oltava johdonmukainen."

Jos se vain olisikin noin helppoa! Tiedän tarkalleen, mitä minun pitäisi tehdä, kun lapsi heittäytyy hankalaksi, mutta teoria ja käytäntö eivät aina kohtaa. Ei ole aina helppoa käsitellä itsepäistä kolmevuotiasta, kun vauva itkee tai haluaa rintaa samaan aikaan. 

• Ei.Lisättävää.

13. "Voi voi, sinähän hemmottelet lapsen pilalle, kun nukutat hänet sylissä!"

Ja millähän oikeudella sinä sitä arvostelet? Ajatteletko, etten tiedä mitä teen oltuani hereillä ja kuunneltuani huutoa kaikkina vuorokauden aikoina? Tämä toimii nyt, joten sillä hyvä! Tarvitsen lepoa. Kunhan tilanne helpottaa, voimme kokeilla muita tapoja.

• Sylissä, vieressä, miten vain. Älä tule arvostelemaan jos haluan antaa lapselleni mahdollisimman hyvän lähdön elämään tarjoamalla niin paljon syliä kuin vain voin. Kolmen äitinä ja neljättä odottavana voin todeta, että jos et ole ollut kengissäni niin älä käy neuvomaan missä määrin hellin lastani. Hellyyden ja varhaisen vuorovaikutuksen puute on paljon tuhoisampaa kuin liiallinen helliminen!

14. "Miksi puet lapsesi samanlaisiin vaatteisiin?"

Väitätkö, että en anna lapseni olla erilaisia ja omia persooniaan? Vai luuletko, että olen vain niin laiska, että valitse helpon ratkaisun ja nappaan vaateliikkeissä jokaista vaatetta kaksi kappaletta?

• No en pue. Tosin nythän on näitä aikuispotkareitakin kaupoissa, niin pitäisikö hankkia koko tiimille samanlaiset potkarit?

15. "Onko se poika vai tyttö?"

Jos käsivarsillani on kaunis, hymyilevä vauva puettuna vaaleanpunaiseen neulepaitaan, niin kyllä, se on todellakin tyttö. Ehkäpä hiuspannastakin olisi voinut saada vinkkiä.

• Havainnointikykysi ei liene terässään? Meillä luotetaan pinkkiin muutenkin kuin pyykinpesussa ja vaalean siniseen silloin kun baby on poika. Pinkki=tyttö, sininen= poika, keltainen ja vihreä toimii kummallakin!